Muistan miten pikku poikana istuin mamman verannalla aamu varhasella.
Katsoin luonnon liikettä, lintujen lentoa.
Kuunellen miten linut visertää menessään ,tuuli ujeltaa mennesään ja puiden lehdet kahisee puissa.
Aurinko alkaa nousemaan ja saa taivaan punertamaaan ja kaiken loistamaan!
Miten ruoho oli vihreää ja marjat punaisia ja mustia:
Miten kauniilta mamman ruusut siinä ojan pientareella olivat isot ruusu puskat.
Miten rakastinkaan sitä että sain istua siinä kenenkän häätämätä ja vain istua ja katsoa ja kuunnella uteliaana ympärilleni.
Aina kaikki oli yhä uudestaan ja uudestaan mielenkiintosta ja kaunista vaikka se oli sama maisema mutta en kyllästynyt katsomaan sitä kauneutta minkä luonto sinne teki.
S.Hanttu