IRC-Galleria

Pakko saada aina se mitä en yleensä saa
Pakkomielle, suuri tarve ja juuri sitä kaipaan
Ainoaa, puuttuvaa
Tyhjä paikka aina sille mitä en ikinä saa
Kaikki muu on korviketta ja turhaa ellen mä saa
Ainoaa puuttuvaa

Yhtä en saa, yksi jää aina puuttumaan
Yhtä en saa, mut mä pidän paikkaa <3

Jäin mustaan sateeseen,
en tiedä mitä teen -
jos mihin vain meen näyttää tiet hävinneen,
jäin myrskykeskukseen...

On mennyt nuoruutein,
mä kaikki virheet tein -
ne satuttavat vaikka unohtuvat
jää myrsky sisällein...

Mä mietin kuinka mikään satuttaa voi niin.
Parhaat vuodet, kaikki maahan poljettiin.

Puoltakaan et mun kivusta voi tietää
sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää...

Sä olit hellä ja kiltti niin
mut jotain kauan sitten me kadotettiin
sä olet oikee mä tiedän sen
mistään muusta varma olla voi en

mun mentävä on
aion katsoa kauempaa
mentävä on
että jotain vielä takaisin saan

Tahdon pois ja takaisin
tahdon tietää mitä kaipasin
tahdon pois ja takaisin
tahdon muistaa miksi rakastin
tahdon pois

Istuudumme pöydän ääreen
Kuppia haudon käsissäin
Välttelen katsettasi
Pelkään kai silmiäsi
Ne voivat minut tuleen sytyttää

Miksen voi saada sua?
Miksen saa rakastua?
Vääräksi kauniin muuttaa
Sormus sormessain

Säälittävä yritys ymmärtää
Ja löytää edes jotain merkitystä
Tapahtumille, joista on
Jauhettu jo loputtomiin
Niin, ettei kukaan jaksa niitä enää -
Edes ne, joita kiinnosti.

Ja se kuristettu mieli on ryvettynyt niissä.

kertosäe:
Kaikki sun pelkosi
Talloo sun päällesi,
Hautaa sun toivon synkkiin uumeniin.

Tavallaan olet kuollut jo,
Joten ei oo syytä protestoida,
Kun sua kohdellaan kuin vainajaa,
Miinus kukat ja kunnioitus,
Tummat puvut ja hyvät ajatukset,
Mut onhan lisää valitettavaa.

Ja se ryvettynyt mieli ei nouse siitä enää.

kertosäe

Nauti siitä nyt, se on ihan sun
Omin pikkukätösin itse tekemää.

Lähdit kun aamu valkeni,
kesän kynnyksellä.
Päästänyt en olisi rakkaintani,
en saanut hyvästellä.

Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.

Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää.

Lähdithän rauhassa unessa,
luokse muiden rakkaiden,
lähdithän kivutta tuskatta,
luo jo meitä ennen menneiden.

Tule uniini, päivieni ajatuksiin
jää sydämeeni asumaan.
Kaipaan sinua kaipaan niin,
tule meitä tänne katsomaan.

Kun tulet älä pelästy
kyyneleeni kaipuuta, rakkautta vain
kohtaan rakkainta joka iäksi on lähtenyt,
vain lainaksi sinut sain.

Pieni mä vielä olin itsekin,
kun kissanpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä vain.

Sinä kasvoit mun vierelläin,
kuinka hyvä on ollutkaan näin.

Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun maukuas vain mä jostain kuulen.

Usein mä tunsin,
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään ja poluille vei,
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin
ja sun turkkias niin silitin.

Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun maukuas vain mä jostain kuulen.

Yhteinen aika pian lopussa on,
sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo leikin ja riemun auringon
taivaanrannan taakse katoaa.

Kohta sammuu säde viimeinen,
siitä kiinni pitää voi mä en.

Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun maukuas vain mä jostain kuulen.

Vielä tunnen suurta vihaa,
Mutten muista, ketä kohtaan.
Veistä haavassa kääntäisin
Pelkästään siksi, miltä se tuntuu