Mikä mun sydämen sais vielä sykkimää,
Ympärillä jätetää, ihmiset on yksinää.
Emmä haluis ees ajatella pahinta,
Ollu suhun koukus siit asti ku olin kasilla.
Minä ja vihko sininen kaiken se sietää,
Tää mun herkkä puoli on nyt päivien viemää.
Ja se tietää kauan enne mieltäni,
Sä kuvotat mua ja se miten mä siedin sua.
Mä en haluu sua takas tänne koskaa,
Miten sä kehtaat tulla takas ja kostaa.
Paha pois sielustasi toivon todellaki
Vittuu myrkky omenasi, paholainen ovellani.
Miksen pysty unohtaa anna mulle syy,
Miksen pysty sun uutta suhdetta hyväksyy.
Emmä haluu olla kenellekkää este,
Mun sydän lyö tahtii tahdin keskelt.
Sydän raukka ei nää huomista aamuu,
Tytöt on tähtii kunnes ne sammuu.
Sammunu mieli kuolee hiljallee,
Kirjain kirjaimeen kaks hiljasta sanaa.
Rakastan sua, ja se sattuu myöntää,
Tajusin sen vaa liian myöhää.
Sä kusetit, petit, vedit mut alas,
Mut rakas sun pitää tajuu mä en tuu takas.
En pysty vaikka haluaisin sun kanssa kulkee,
Mun suojeluvaisto voittaa ne tunteet.
Ja paskasta kukkii lumpeet,
Tää kehä sulkeutuu vihdoin umpee.