Tossa iltasella poltin kynttilää hepojen muistolle.
Kyyneleet valu pitkin poskia ja tuntu et kaikki ois tapahtunu jo kauan aikaa sitten,vaikka tapahtuneesta onkin vain kuukausi.
"Taas katson ilta-aurinkoon
Se laskee vuorien taa
Sinne missä oot
Kun vaihtuu päivä kuutamoon
En lepoon käydä vain saa
Taas valvoo unten maa"