IRC-Galleria

Valuin huoneestasi taas pois
Sinun käsistäsi levottomuuteen
Aika repi ahtaaseen suoneen
Tilan rakkaudettomuudelle

Me tapoimme tunteen rakkaudesta
Se oli niin selvästi esillä
Selät vastakkain
Kymmenen askelta ja laukaus

Käänsin kasvot kaupungin yöhön
Muutos paloi tulena
Rakkautemme pakkomielteen
Kielsin itsevihalla

Tää on niin perseestä. Pää hajooo!

Että osaa koulussa olla tylsää. :s Ei millään jaksais olla täälä :O

Kato ittees mihi kuntoon sä oot ajautunu
Joka kerta ku törmään suhun oot kännissä
Ja nään sut baarissa, muuten sua ei näy missää

Ja kuulemma et oikein osaa pitää haarojas kii

Sua pusketaa näis piireis enemmä ku freestylee
Ja pusket kuulemma nykyää ite viivaakii

Et taida itse käsittää,
Miten toi lähtee käsistä
Joskus oli hauskaa
Nyt sua ei voi kuin sääliä

Check yourself enne ku joku sua satuttaa
Nyt on aika skarppaa ja jarruttaa

----
Mä oisin niin onnellinen ku sä tajusit millasta hallaa sä itselles teet kaikel täl.

Ajattelin, että turhaa jäädä pyörimään ympärillä.
Ajattelin jatkaa elämää.
Ja uskon että tiedät mitä edelleenkin ajattelen sinusta!

Sä lähdet, enkä tiedä et tuutko enään takaisin
Vaik kuinka haluaisin
Sä lähdet, vaik tiedän ettet sitä ehkä haluaisi
Tuu takaisin

Hei, hei, etsä ny oikeesti voi olla tosissas
Mä tiiän et itelläki on aina joskus välil semmosii et
maailman parhait ideoit
mut ei se tarkota et ne välttämät on maailman parhait ideoit
Kyl sä tiiät mitä mä meinaan hei?
Oikeesti, hä?
Älä ny, älä ny, et oo tosissas
Älä ny, vittu, lopeta, lopeta toi

Sua ei varmaan kiinnosta karvan vertaa
mut oon sanonu tän jo vaikka kuinka monta kertaa:
rauhotu ennen ku joku rauhottaa sut
tai poliisit tulee ja raudottaa sut

Koska tyhmäst pääst kärsii koko ruumis
joten mä suuresti toivon, et kiristät ruuvis
ja vaikket keksiskää ruutii, kelaisit uusiks
Mitä sun järkiki sanois, jos kuulis mitä sä tuumit?

Yksi nuori istuu yksinään nurkas
miettii miten elämä on turhaa
Miettii, voisko viikatemies viedä turvaan
miettii, että tuskinpa kukaan alkas surra
Mut vanhemman ei kuulu laskee lapsensa uurnaa
(Tarkotus on vast vanhana kuolla)
Ja kovin yksinäist on ongelmien kanssa olla vaiti
(Vittumaist on itsensä kans painii)

Niin vastaa metsä kuin sinne huudetaan
Ympärilläni puutonta enkä huuda
Jään maailmaan
Ehkä harvoin jos ollenkaan
Kuljen yksin mut en ole yksinäinen

Sä oot varmaan onnellinen, ainakin toivon niin.
Muistatko sä kuinka paljon silloin rakastettiin?
Se tunne on viel täällä, mut jossain syvällä.
Se on jotain mitä voi olla vaan parhaal ystävällä.

Mun täytyy myöntää, et joskus mul on ikävä sua,
vaik nää yhteiset kuvat alkaa haalistua.

Mä oon aina ottanut sen minkä elämä tuo,
ja uskon vakaasti siihen et se vie mut toisen luo.

Ja vaikka elämä jatkuukin
en kadu sitä että sinut kohtasin
ja mä uskon että myöhemmin
aika maalaa kuvamme kauniimmin

Hetkii, muistoi ja unelmia.
Osa niist on häipynyt ajan varjoihin,
mutta osa niistä jää, eikä kuole aikoihin.
Me käveltiin rantaan, jalanjäljet jäi hiekkaan.
Meillä oli jotain kestävää.
Mutta meidän jäljet katos veden virtaan.
Ei sitä pystynyt estämään.

Me luvattiin olla ystävii ja aina välillä soittaa
Me luvattiin pitää yhteyttä ja ehkä uudelleen koittaa
En tiedä mihin se katos, mitä sille tapahtui
Ehkä meidän suhteeseen vaan liian paljon mahtui

En tuu ikinä saamaan sua takas, mut mä välitän susta

Meil oli oma koti, mut mä en ollut paikalla
Olin välinpitämätön, sitä on turha haikailla
Jos nyt voisin päättää, aloittaisin alusta
En tekis samoja virheitä, koska mä välitän susta

Hei joo, hei mikä mua vaivaa
Ei oo me nähty pitkään aikaan
Silti mä ajattelen sua, vaan päivästä toiseen
Ja kenenkään toiseen rakastua voi en
Onkohan sulla samoi fiiliksiä mua kohtaan
Jos mä sut kohtaan, niin mihin se johtaa
Auttaisiko enää jos mä näyttäisin katumusta
Kertoisin sulle, et mä välitän susta

Vaikka jouduttiin me eroamaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Vaikka haaveet ei tuu toteutumaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Miten saisin sinut uskomaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Vaikken pystyis sitä sanomaan
Mä välitän susta, mä välitän susta