IRC-Galleria

Unohdetuissa syyllisyydentunnoissamme
yritämme löytää sateensuojaa,
kiinteää maata luottamattomuuden suossa

Ja minä työnnän itseäni
kohti jyrkännettä
sillä peileistämme kuvastunut maailma
ei mahtunutkaan hauraan rintalastani alle
tukehduttamatta

vaan sai sydämeni asettumaan
poikkiteloin tiellemme

Eivätkä silmät saa aikaiseksi totuutta
liian äkkiä särkyneestä maailmasta

ole poissa


ja minä suutelen viimeisen kerran