IRC-Galleria

Ahti-Hallbergin mielestä ihmiset ovat omituisia
pyrkiessään julkisuuten, niin väärin.

Limsa maksaa Lildissä vähemmän kuin maito.

Tyttö osta viidennetkymmenet korkokengät
ja katkaisee jalkansa.

Kukaan ei tilaa 7 päivää -lehteä, mutta sen levikki on suurin Suomen lehdistä.

Ja kun minäkään en koskaan valita
ja silti elämä on paskaa, epäreilua
mutta on se helvetin hienoa hengittää
- vapaasti

Mitä helvettiä
aamupala pöydästä ei löytynyt mitään
ei syntynyt uutta ruutia, edes oivallusta

Ajatukset ne siellä makoili
haukotteli auringon keltaisessa valossa
notkistelivat selkäänsä kissan tapaan
kovin viipyillen

Esteettistä mutta tyhjää
huokaus peitettynä haukotukseen
tylsyys on väsyä

Ajatus deleteä
kaikesta pitää tehdä niin vitun kaunista
ja saatanan taiteellista
tai hemmetin erityisen erikoista

On niin perkeleen väärin olla normaali
kun sitäkään ei osata määritellä

Vain rehelliset sanat säilyvät
vaikka ne kliseisesti kaikuvat
kansojen kuivuneilta huulilta

Hiljaisuuskin on verhottu sanoihin
raskas esiriippu autiolla näyttämöllä
jonka jokainen loppu on samanlainen

Kaikki me kuolemme

Mutta enää ei ole väliä
koskettaako loihdittu todellisuus
kun tämäkin esitys maksaa

Taputettiin toistamiseen tai ei
valot syttyvät
- yleisö on poissa

Sinä valitsit aina tummimmat
minun harmaista sävyistäni
- sanoit että totuus on kaunista
se sopisi kirkkauteen sateen jälkeen

ja minä olin niin samaa mieltä että se sattui

Siinä yksinkertaisessa totuudessa
kaikki oli niin kaunista
ihastuin maitokahviin kiireessä
ja hetkiin jotka tuntuivat varastetuilta

mutta ne olivat meidän hetkiä, liian meidän

Rakastuin ääneesi
jopa minunkin ajatukseni soivat suussasi
- ja sinun silmilläsi kaikki oli kauniimpaa
enkä koskaan ollut nähnyt niin selkästi

luonasi olin enemmän kotona kuin koskaan

Olet maannut vierelläni monet kerrat
kertonut tarinoitasi
niistä ensimmäiseen minä rakastuin
se kertoi sinusta

ja minä sain kuulla sen

Näitä sanoja ei oltu tarkoitettu kirjoitettavaksi,
ne karkasivat hiipien huokauksien perässä

Milloin minusta tuli ääriviivat
elämäni elämättömälle unelmalle
Milloin halusta tuli hiilenpalasia,
ennen ne tanssivat tulen kajossa
Milloin intohimosta tuli tavoite
lausuttu selitys vastauksen sijasta
Milloin kuljin niin pitkän matkan
että on turha edes katsoa taakse
Milloin minä tulen perille
jos määränpäästä on tullut matka

Näistä sanoista ajatukseni rakensivat vankilansa
jonka ikkunoista katselen totuuttani, sen huuruisille laseille

sormeilen aavistukset haaveistani
kylmyys ne kadottaa

Oi, kunpa antaisin olla onnellinen

Ajatukset

roikkuvat samettiverhojen tapaan
raskaasti, kurkottaen lattiaan

liian lyhyet, katkonaiset

Toivo uinuu peitossa, kismittelee
ja minun varpaani ovat kylmät

Vangitse valo verhoihin,
suodata maisema niihin

Peitä, sulje
kun minä olen alasti, avoinna

Enkä tahdo nähdä

Mies junan lemmikkivaunussa
hieroo silmiään ja haluaa käytäväpaikan

Maisemien filminauha kelautuu verkalleen ikkunassa
Yhä uudelleen

Allergeeni, yliherkkyys
sanoivat terveyskeskuksessa.
Täytyy välttää eläimiä.

Mutta jos on tottunut,
eikä osaa enää itkeä.

Ja kyllä hän tietää että maisemat vaihtuvat katsomattakin

Sinä sanoit
etten enää pitkään aikaan ollut kirjoittanut mitään
ja että sanani olivat nykyisin harvoja ja vaimeita

- katseenikin liian sumea

Mutta minä vain puhun eri kieltä, väärällä taajuudella
käpertynyttä kehonkieltä, sellaista joka osaa yhä huutaa

Muisto vuorovaikutuksesta helisee rintalastassani
kihelmöi lapaluissa ja kutittelee nivusissa

Tullakseen ymmärretyksi
hyväksytyksi

Ei se tunne edes itseään

Hiki kelmeilee muovin läpi,
pisaroi sen pinnalla
Syksy raiskaa lakanat naruille,
aamukaste kavahtaa punassa.

Olen väsynyt nukahtamaan
herätäkseni taas huomaamaan;

kitkerät huokaukseni ovat pinttyneet lauseitteni väleihin
ja taas eilen kuoli 17 000 lasta -
nälkään

pysähdy


Ja minä ostan light-limsaa maidon sijasta,
sillä se on niin kevyttä.

Tänään minä kietoudun harmaaseen
ja kiskon mustat sukat jalkaani

Kerään vihreät lehdet puista,
suodatan valon verhoihin

Asettelen muoviveitset riviin
annan tuulen sekoittua ajatuksiini
Juoksen alasti vastatuuleen

tänään, tänään, tänään
ja huomenna sen teen
-tapan itseni elämällä