Tiedän paljon vastapäisen talon ihmisistä,
katon niitä kaiket päivät verhojen välistä.
Tääl ei tapahdu mitään, mulla ei oo täällä ketään,
mä en tajuu miks mua vielä pidetään
niinkuin oisin tehnyt jotain pahaa, ainoo rikos oli,
et mun faijjaa ohjaa kuningas alkoholi,
nyt oon paikassa jossa nää tyypit ei välitä.
Ne tunkee lääkkeitä jos pidän meteliä,
nää kaikki lapset tässä laitoksessa on veteliä,
katon maisemaa ja mietin miks oon täällä paikkaan,
mun sisko sano ettei tää oo oikeesti mun paikka.
Oon kuullu mitä kaikkee ihmiset voi tehdä,
kuinka mä oon poikkeus, ainoo oikeuteni on nähdä
vastapäisen talon elämää, mä jään paljosta paitsi
ja taas lääkkeitä ne levottomuuteen havaitsi.
Lapsen eristys saa kestää maksimissaan kaks päivää,
mut mä kerron miten lakia voi kiertää.
Vierihoidoks sanotaan, ovi auki käytävään,
jos lapsi astuu ulos se takas viedään
ja mä tiedän et siit saa myös lisää palkkaa
ku huostaanottaja 24/7 lasta auttaa,
ylimääränen annos psyykelääkkeitä,
voit olla saletti ettei se potki tai tavaroita heitä.
Kasvatetaan enkeleitä ongelmalapsista,
ei puhuta siitä valkotakkinatsista,
joiden tekemiset näet lasten katseista,
sideharsoon käärityistä ranteista,
näkymättömistä vanteista jotka päätä kiristää.
Lääkkeet kertoo millon väsyttää ja millon piristää,
setä antaa tabun, salettiin saat unta,
näin kasvatetaan uusi uljas yhteiskunta.