Stephen King on mahtava kirjailija. Hältä olen lukenut kokoelmateokset joissa lyhyitä ja pitempiä novelleja, Sydänyö (mm. mahtava novelli langolieerit sekä Salainen ikkuna, salainen puutarha sekä Kirjastopoliisi), Pedon sydän (mm. huippu jännä Keltatakkiset alhaiset miehet - Low Men in Yellow Coats, 1999) sekä Jälkeen keskiyön & Ennen aamunkoittoa .
Hyviä novellejaan ovat olleet myös Uljas ratsuni sekä pari muuta novellia, missä toisessa sataa rupikonnia taivaalta ja toisessa tupakoijat pelastavat maailmaa mutaattisilta olioilta.
Tällä hetkellä luen romaaniaan KUULOLLA (Signal). Kertoo miten ihmiskunnan aivot sekoavat kännyköistä. Oikein jees.
Suosittelen myös novellikokoelmakirjaa 1408, missä mm. novelli hyvin suomennettuna "kaikki on rentoo" :)
Hänen novelliensa ja romaaniensa pohjalta tehdyt elokuvatkin säväyttävät. Mielestäni näistä elokuvista parhaimpia ovat Juokse tai kuole (the running man), Hohto, Se, Hotellihuone 1408, Uinu, uinu lemmikkini sekä Piina.
Stephen Kingin kauhutarinat ovat osittain psykedeelejä ja abstrakteja, usein pahimmat pahat tulevat toisesta ulottuvuudesta. Käydään helvetin eri kerroksissa ja ihmismielen pimeimmissä koloissa. Usein kirjailija on saanut parhaimmat ideansa tyystin arkisista asioista, kuten eri ihmisten käyttäytymisestä, arjen sattumuksista ja näkymistä.
Myös tarinoiden päähenkilö on tavallisesti normaali ihminen jostakin rauhalliselta kaupunkialueelta, jossa alkaa sattua kummia ja päähenkilö alkaa kokea hämäriä juttuja. Stephen saa nopeasti selkäkarvat pystyyn. Hän osaa kuvata jopa ällöttävän hyvin miten ihmisliha repeää, nahka kuoriutuu ja haavat pulppuavat verta. Eniten hänen kirjoissaan sykähdyttääkin uudelleen ja uudelleen se, että sitä pelkää, mitä ei tunne.
