Miks aina mulle näin tapahtuu?
Eka ollaa onnellisii, ja kohta taas ittee sattuu.
Ei mielim ei järki tätä kestä,
Päättäis nyt onko tässä itkemistä.
Koettu on tää jo niin monta kertaa,
Mut tää jää mieleen painamaa.
Silti tiedän, että jään aina yksin,
Vaikka syli täyttyiski ystävin,
Mut silti ootan sitä oikeeta,
Ja se tekeekin tästä pelistä nii hemmetin vaikeeta.
Sydänsuruihin taas saan upota,
Syventyä nurkkaan ja vaan kadota.
! itse tein. Kuuluu ajankohtaan. Kopioijat voi suksii vaikka ladulle.. !