IRC-Galleria

istun koneella,rovaniemellä. tulin jouluks porukoiden luo. rakas jäi kemijärvelle, kauhee ikävä sitä. ei tunnu yhtää ees siltä että olis tulos joku joulu. :/
oisin nii halunnu jäädä kemijärvelle,no mut joulu o vaa kerra vuodes.kyl se pitää välil porukoidenki kaa olla.
ehkä tää ikävä helpottaa ajan myötä, lähtö se oli kaikista vaikeinta ku faija tuli systerinkaa hakee mut kempast.
no, elämä on. aina ei voi kaikki mennä niinku ite haluaa,se pitää oppia ymmärtämään.

Herään kanssas aamuun valkeaan
Öinen usva peittää vielä maan
Sadepisarat jää vain hetkeksi levähtämään
Ruohikolle kunnes häviää

Juostaan vastaan päivää nousevaa
Ja rakastutaan aina uudestaan
Täysillä niin eletään
Rakkaustarina tää, joka meidät tänään yhdistää

Rakastan sua, rakastan sua
Maailma meidät yhteen saa
Rakastan sua, rakastan sua
Taivas ei tahdo erottaa
Oikeat tunteet kuole ei
Huominen vaikka toisen veis
Toinen jää, etsii häntä aina uudelleen.

Viereltäsi koskaan lähtis en
Tänään viimein vannoa saan sen
Sinut jos kadotan
Niin unista löytää saan
Ja päiviin seuraaviin jään
kaipaamaan.

Rakastan sua, rakastan sua
Maailma meidät yhteen saa
Rakastan sua, rakastan sua
Taivas ei tahdo erottaa
Oikeat tunteet kuole ei
Huominen vaikka toisen veis
Toinen jää, etsii häntä aina uudelleen.

Sshhh..

Hiljennä hetkeks aikaa/liian vähän näiden kiireiden keskel
Liian vähän aikaa/liian harvoin katson taakse
Liian vähän hyvii hetkii/liian usein unohdan ne
Velkaa ihmisille jotka treenas vastuut/
ja jotka fleidas kuvioist jo ennen velanmaksuu
Liikaa virheit joita ei voi enää tehä uusikskaan/
liian moni tänään elää enää valokuvissa
Oon tehny asioita jotka oli pelkkii haavekuvia/
ja moni hyvä tuttu on nyt pelkkä vastaantulija
Huomen samal tiellä minkä alotin jo eilen/
moikataan jos me satutaan samoille teille
Ja vaikka kaikki tää hyvä loppuiskin tänään/
jätän hyvästit ja nähään sit ku tuun mun tieni päähän
Mihin elämä johdattaa yht mc´t tätä tiellä/
mis paratiisi onkaan pidän paikkaa sulle siellä

Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta

Oravanpyörä tuskin hellittää/
kaikki pyörii kyydist
Poljet kunnes seisot kellistää/nyt elämiä myynnis
Ootko oma ittes vai alistutko kyytiin myyriks
Osa hukkaa ittensä mut pistän sen muiden syyksi
Ja monista rakkaista osa kadoksissa/ne ketä hukkasin en haluu koskaan enää missaa
En enää vitsaa/on aika koodit tarkistaa
Et ketkä yhä elos/ketkä taivaaseen jo liftaa
Mua painaa se et ei ollu aina lainaa biffaa/vaivaa et aika kaivaa meit vahvistaa
Snaijaan sen et rullaan/vaik en skeittaiskaan
Mut kaipaan sitä et tullaan kotiin rakkahimpaan
Ja kun jälleen kohdataan/nään jotain ihmeellist
Seuraajast on tullut johtaja/totta vai virheellist
Seuraavaks oot jo ottaja/vapaus vielä beesiin
Mut muista pudonneita joutuu nostaa pienet ihmisetkin

Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta

Jokainen huono selitys/ja jokainen vedätys/jokanen esitys
Mut en enää pelkkää eläny/ne teki musta tällasen mitä oon tänään
Mut jos vois kääntää kelloi vaan taakse edes vähän/
palata ja selittää mitä oikeesti tarkotin
Kohdata ne kaikki virheet kasvoista kasvoihin/
täl kertaa pitää pelaa korteilla jotka annettiin
Mun tarkotus ei ollut satuttaa/anteeksi
En aina sanonu niit oikeit asioita/
sen takia oon kelannu niit ihmisii joita
Oon laiminlyöny tai unohtanu vanhan tullen/
kelaten vaa että niistä vielä varmaan kuulee
Niihän sitä luulee/mut harva toiveit täyttää
Todellisuus on harvoin sitä miltä näyttää/
joka mahdollisuus sun pitää ottaa käyttää
Koska toka tilaisuus/voi olla myöhästä

Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta/
pelkkää harhaa
Mut mä tahdon nähdä taas kun jälleen kohdataan
Valveunta

päivä yksi, tyttö heräsi aamulla,
oli hiukset sekaisin, kasvot kuin haamulla,
eikä kadulla, näkynyt edelleenkään ystävää,
niinku ei ennenkää, eilinen elää taas tänää,

eikä hän halunnut enää koskaa kouluu, joutuu,
koska sattuu, kun toiset vain pahaa puhuu,
tyttö oli romantikko eikä tottunu maailmaan,
hän tiesi kuinka maailma jaksaa satuttaa,

taas, hän kuitenkin lähti kouluun kulkemaan,
yritti olla pienest ettei kukaan huomaisikaan,
hän oli hiljaa, joka ikisenä päivänä,
ettei paljastaisi oikeaa itseään,

eikä opettajat huomannu kuinka välillä,
tyttö itki kun sattui käytävillä, välkillä,
eikä millää, jaksanut siirtyy tuntiin uuteen,
kaikki ilo vaihtunu masentuneisuuteen,

kerto:
kukaan ei välittänyt,käsittänyt,
kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
johon ei ole koskaan voimaa,
kun sen tajuaa, ettei sitä saa,

päivä kaksi, tyttö sai nukkuu pidempään,
oli viikonloppu, uskalsi vähän hengittää,
mut oli vaikeeta olla hauskaa yksinään,
kun ei ystävää, ollut edelleenkään,

tyttö heti aamulla laittoi kädet ristiin,
rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestiin,
ja tiesi et taivas on taas suljettu tänää,
häneltä, niin kuin jokaisena päivänä,

eikä yrittää jaksa jos ei koskaa onnistu,
tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu,
hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa, matkaa,
ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa, jossa luki

ei enää uni auta, väsymykseen,
eikä aamulla kello auta, herätykseen,