"mitä mietit?"
"Sitä samaa."
"mitä?"
"sitä mitä sanoin sisälläkin."
"mitä siitä?"
"että jos jatkan samalla tavalla,
ajan sut johonkin toiseen sänkyyn."
Välillä luulen kadottaneeni
sen kauneuden,
mutta minun ei tarvitse
kuin ajatella hänen hymyä,
naurua ja silmien loistetta
niin muistan jälleen,
miksi jumaloin.
Ja minä rakastan.
Rakastan häntä enemmän
kuin ketään toista.