TAJUUKOHAN KUKAAN KOSKAA OIKEESTI MUA..yhdessä silti aina yksin..tekis mieli itkee ja huutaa mut ketä se auttaa ei mua ainakaan oon vaan hukassa..mun elämä on ihanaa ja samalla täyttä paskaa..tai sit vika ei ole muissa tai m un elämäs ylipäätään vaan mussa itsessään ..kun en mäkään oo nii vitun täydellinen todellakaan..khyllä sitä kaikkea mennyttä kaipaa mutta ei ne ajat vaan tuu koskaan takasin..nyt täytyy olla yksin siis niittenkaa ja olla ku mitää ei olis olemassakaan