IRC-Galleria

1. Ensimmäinen sana, joka minusta tulee mieleen.
2. Väri, joka minua muistuttaa.
3. Kappale, joka muistuttaa minusta.
4. Millainen ruoka olisin?
5. Millainen ihmistyyppi minulle sopii parhaiten?
6. Mikä minussa on parasta?
7. Mikä minussa tekee Sinut hulluksi?
8. Jos eläisin vuoden autiolla saarella, miten luulet, että selviytyisin?
9. Mitkä kuvittelet olevan viimeiset sanani?
10. Mitä mieltä olet luonteestani?
11. Mikä yhdistää meitä?/Mikä on meidän juttu?
12. Olemmeko koskaan riidelleet, miksi?
13. Luotatko minuun?
14. Mitä haluaisit tehdä kanssani?
15. Mitä haluaisit sanoa minulle?
16. Mitä olet aina halunnut kysyä minulta?
17. Mikä on paras yhteinen muistomme?
18. Huonoin puoli minussa?
19. Kopiothan tämän itsellesi, että pääsen kostamaan?

Vuonna 1995 lokakuun ensimmäisenä päivänä ,
neljä vuotias tyttö käveli yksin puistoon, ja katosi mysteerisesti.
Tyttöä ei koskaan löydetty. Siitä lähtien suomessa ollaan kuultu lapsen itkua
jos et laita tätä päiväkirjaasi 2 min sisällä , tyttö jää vainomaan sinua kiljuvalla äänellä ja seuraamalla sinua !

¤ Oletko koskaan miettinyt, että ketkä sinua oikeasti pitävät kaverinaan tai ystävänään?
¤ Ketkä ovat aitoja ystäviäsi, eivätkä ystäviä vain silloin, kuin ketään muita ei ole enään jäljellä, tai muut eivät ole vain tavoitettavissa?
¤ Keitä oikeasti kiinnostaa miten sinulla menee, tai miten oikeasti voit?
¤ Ketkä kuuntelevat sinua?
¤ Ketkä iloitsevat ja surevat kanssasi, eivätkä vai pyöri oman navansa ympärillä, ja etsi silloin sinulta lohtua, kun muilta sitä ei enää saa?
¤ Ketkä kysyvät välillä sinunkin kuulumisia oma-aloitteisesti, eivätkä vain vastakysymyksenä, koska se on tapa, ja myös kohteliasta?
¤ Ketkä pysyvät rinnallasi, vaikka tekisit mitä tahansa?
¤ Ketkä seisovat rinnallasi oli sinulla sitten hyvä tai huono päivä?
¤ Ketkä jaksavat kannustaa sinua loppuun saakka sanomatta, että sinusta ei ole siihen?
¤ Keihin voit oikeasti luottaa?
¤ Ja ketkä seisovat silloinki rinnallasi, kun sinulla todetaan sairaus mistä et voi parantua?
¤ Ketkä tarkoittaa oikesti sitä ku sanovat: "Oot mulle kaikki kaikes."

kiitän kovasti elämää ja tosi ystäviäni nekin kun kuitenkin on myös yksi elämän kantavia voimia ja elikkäs kiitos kun olette olemassa ja pysykää sellaisina kun olette. te kyllä tiedätte ketä tarkoitan :)

Jos.. Eräänä aamuna et saiskaan viestiäni,
kaipaisitko sitä?
Jos.. Eräänä päivänä et vois kuulla enää ääntäni,
eiks tuntuis oudolta, vai mitä?
Jos.. Elämä meidät erottais,
ei enää koskaan kuultais, nähtäis, tavattais,
itkisitkö?
Jos.. Kuulisit mun kadonneen,
hukkuneen, maailman mereen eksyneen,
etsisitkö mut?
Jos.. Kuulisit mun pois menneen,
kuolleen, maan alle vajonneen,
surisitko puolestani?
Jos.. Kuulisit kuinka paljon susta oikeesti välitän,
kuinka edessäs väräjän, sisälläin tunnen tän,
välittäisitkö?

Kävelet ohitseni,
katsoen lävitseni,
etkö näe,
olen tässä?

Kuiskaan.

Ääneni murtuu edessäsi,
itken mielessäni.
"Oo vieressäni?"

Hymyilet.

"Tietty."
Tyhjyys äänessäsi.

Kauas katselet,
ehkä unohdit,
mitä merkitset.

Silmäni huutavat nimeäsi,
vapisen kauttaaltani.
Kaipaan vaan lämpöäsi,
rakkauttasi.

Anna anteeks heikkouteni,
virheet luonteeni,
tarvin sua suoraan suoneeni.

Niin epätoivoisesti sua rakastan,
näin sydämeni vuodatan,
kyynelten läpi hiljaa vajoan.

..en uskalla mennä nukkumaan.. :/

Vuonna 1933 pieni tyttö
joutui murhaajan uhriksi.
Murhaaja hautasi tytön
elävältä maahan toistaen
samalla sanoja “Toma sota
balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja
toistanut mielessäsi nämä
sanat, tulet tapaamaan
murhatun tytön. Ensi yönä,
kun olet nukahtanut, tyttö
ilmestyy makuuhuoneesi
kattoon ja tukehduttaa
sinut samalla tavalla kuin
hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän
tarinan omaan blogiisi,
hän jättää sinut rauhaan.
Hyvät tekosi palkitaan.

37 vuotta sitten kolme vuotta vanha poikavauva kuristettiin ja hänen viimeiset sanansa olivat gielo firie. Kun olet lukenut nämä sanat niin yöllä se ilmestyy peittosi alle ja kuristaa sinut jos et kopioi tätä päiväkirjaasi 15 sekuntin aikana.

olipas mukava pitkä viikonloppu saatiin puut meleko lailla valamiiksi ja mukavaa seuraa oli pääsiäisen ajan onneksi on oikeita ystäviä!! Semmoisten kanssa on mukava olla. sunnuntaina tehtiin perhe reissu ja kiva oli harrastaa maaseutu matkailuukin :) ja ystävällinen sielu oli sillävälin hiuka lantikkaa helpannu ettei koko rengas hajoo... mut sit arki taas palaa ja huome töihin ja kouluun

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi...

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.