IRC-Galleria

Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen". Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä. Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen.

Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä. Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi. Ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin.

KOPIOI 60 SEKUNNISSA, NIIN IHASTUKSESI SUUTELEE SINUA HUOMISEEN MENNESSÄ

Pystytkö lukemaan tämän?
vain jotkut pystyy

tätä on hanlka lukae koksa kijraiemt on eri pakioissa.
mtuta tätä ei voi lueka jos aklu ja lpopu kijraimet ei ole okielila paiokilla.
jos sinä oelt yksi niitsä joka psytyy luekmaan tämän vaiavtta niin liäsä tämä
omaan päviäkijraan
kiiots

emma pääsi vihreämmille laitumille. 26.07.2009 ikävä on kova mutta onneksi on paljon hyviä muistoja.

TEE TÄMÄ SISKOSTASI TAI VELJESTÄSI TAI MUUTEN TULEE MAAILMANLOPPU HUOMENNA

1. Millä kirjaimella hänen toinen nimensä alkaa? - m
2. Seurusteleeko hän? - Juu
3. Kuinka monta vuotta teillä on ikäeroa? - reilu kymmenen vuotta
4. Pidätkö hänestä? - kyllä.
5. Korvaisiko kukaan toinen häntä veljenä / siskona? - Ei.
6. Näytättekö samoilta? - Ei.
7. Onko hän kiltti? - Silloin, ku haluaa...
8. Mikä hänen nimensä on? - tanja marjatta
9. Oletko velkaa hänelle? - En mielestäni enää..
10. Soittaako hän jotain instrumenttia? - joskus haitaria
11. Millaista musiikkia hän soittaa / kuuntelee? - kaikki ruokainen
12. Onko hänellä irc-galleriaa,nick? - Juu
13. Osaako hän muokata kuvia? - Mikä kysymys :D Juu..
14. Oletko matkustanut hänen kanssaan? - koskella ja laivalla
15. Sano jotain hyvää hänestä? - Hyvän näköne ja hauska :D
16. Minkä ikäinen hän on? - 18

Nimeni on Chris,
Olen kolme,
Silmäni ovat turvoksissa.
En näe.

Minun täytyy olla tyhmä,
Minun täytyy olla paha,
Mikä muukaan olisi voinut,
tehdä isän niin vihaiseksi?

Toivon että olisin ollut parempi,
Toivon etten olisi ollut ruma,
Sitten ehkä äitini,
Haluaisi vieläkin halata minua.

En voi tehdä väärin,
En pysty puhumaan ollenkaan,
Tai muuten olen lukittuna ylhäällä,
Koko päivän.

Kun olen hereillä,
Olen aivan yksin,
Talo on pimeä,
Väkeni ei ole kotona.

Kun äiti tulee kotiin,
Yritän olla mukava,
Niin ehkä minä saan vain,
Yhden selkäsaunan tänä iltana.

Kuulin auton,
Isä on palannut,
Charlien baarista.

Kuulen hänen kirouksen,
Nimeni on sanottu,
Painan itseni,
Seinää vasten.

Yritän piileksiä,
Hänen pahoilta silmiltään,
Olen niin peloissani nyt,
Alan itkeä.

Hän löytää minut itkemästä,
Kutsuu minua rumilla sanoilla,
Hän sanoo, että on minun vikani,
Että hän kärsii töissä.

Hän läimäyttää ja lyö minua,
Ja huutaa minulle enemmän,
Pääsen vihdoinkin vapaaksi,
Ja juoksen ovelle.

Hän on lukinnut sen jo,
Ja minä alan karjua,
Hän ottaa minut kiinni ja heittää minut,
Kovaa päin seinää.

Minä putoan lattialle,
Luuni melkein murtuneena,
Ja minun isäni jatkaa,
Enemmän huonoja sanoja.

'Olen pahoillani!', minä huudan,
Mutta se on nyt liian myöhäistä,
Hänen kasvonsa on kieroutunut,
Käsittämättömäksi.

Se kipu ja loukkaantuminen,
Uudelleen ja uudelleen,
Hyvä Jumala, armahda minua!
Lopeta se, kiltti!

Ja hän viimeinkin lopettaa,
Ja suuntaa ovelle,
Sillä välin kun makaan siellä liikkumattomana,
Loikoillen lattialla.

Nimeni on Chris,
Olen kolme vuotias,
Tänään isäni,
Murhasi minut.

Ja sinä voit auttaa,
Jos luet tätä,
ja et ohita.

Minä rukoilen sinun anteeksiantoaisi,
Sinun olisi pitänyt olla,
Yksi sydämetön henkilö,
Jos ei vaikuta sinuun,
Tämä runo.

Ja koska sinä OLET vaikuttunut,
Tee jotain sille!
Kaikki mitä pyydän sinua tekemään,
On siirtää tämä eteenpäin!

JOS SINÄ OLET LASTEN PAHOINPITELYÄ VASTAAN!
Lähetä tätä 'Isä ... se sattuu'

Jos et lähetä tätä kenellekkään kenet tiedät

Niin silloin oletettavasti et välitä lasten pahoinpitelystä.

Ensiksi minä luulin tätä vain ketjukirjeeksi
Ja en aikonut lähettää tätä eteenpäin,
Mutta nyt tajusin että tämä on tärkeä tilanne.

Ainakin viisi lasta jokainen päivä kaikkialta maailmasta kuolee lapsipahoinpitelyn takia.

Sinä olit se jokua minua lohdutti,
sinä olit se joka minua jaksoi ymmärtää,
sinä olit se jonka luokse minä yöllä hiivin,
kun en saanu unta, käperryin kainaloosi.
sinä olit se joka auttoi minua jaksamaan
hetki kerrallaan, päivä päivältä eteenpäin.
Mutta kun sinä lähdit,
veit mukanasi minulta kaiken.

hiukan liian kuumaa ilmaa ollunna töis tarkenee kans ihan mukavasti

olipas kyllä sopivan sekavaa ja kotia kun tulin niin ei se ainakaa palioo helpottan ku lapsukaiset osas kyl näyttää et ei oo äippä ollunna päiväl koton mut kai se tästä taas suttaantuu :-)

Istut tietokoneesi luona, lukien tätä. Havahdut jostain syystä. Koneen viereen ilmestyy tolppa, katsoessasi uudestaan yhtäkkiä näetkin sen tilalla pienen vaaleahiuksisen tytön maastopuvussa jolla ei ole silmiä ollenkaan, vain mustat aukot ja hän hymyilee sinulle verisillä hampaillaan...
Suljet silmät ja toivot että avatessasi tyttö olisi hävinnyt... teet saman monta kertaa uudestaan, kunnes vihdoinkin sama pikku likka on hävinnyt siitä.
Tunnet kirjoittaessasi kuinka omat kasvot alkavat vääntymään petomaisiksi, suljet taas silmät. Sen jälkeen et näekkään mitään tavallisesta poikkeavaa huoneessasi, mutta... Tunnetko kuinka hyytävä viima käy selässäsi...? jospa se tyttö ei sittenkään lähtenyt pois, vaan on siellä missä vähiten sitä odotat? Ehkäpä vessassa, sohvan alla... tutkimassa selkääsi? ehkä sisälläsi hmmmm!!!?


Näin tulee sinun käymään jos luit tai jätit kokonaan lukematta, että se pieni tyttö jonka minä näin tunkeutuu ytimiisi...ellet välittömästi kopioi tätä omaan päiväkirjaasi