käytiin eilen markon ja miran kanssa ylivieskassa,löysin jotain niin ihanaa ja valloittavaa! -kaktusen. oon aina halunnut moisen kasvin ja nyt sain sellaisen!
Tomppa kastoi sen vittupääksi. (taino ei kastanut,koska kaktuksia saa kastella tosi harvoin,vittupää saa vettä vain 13 päivä.)
(kuvaa tulossa myöhemmin)
oon ollu alavieskassa äitille muuttoapuna viimeviikon ja oon luultavasti ens viikonki.
tällä hetkellä haluaisin kotiin,koska mun sisko on lomilla ja mulla on sitä kamala ikävä!
kuten läheiseni tietävät,oon pohdiskeleva luonne,suurin mielenkiintoni kohde on tää maailma,sen typeryys,sen ihanuus.
''jos mä voisin,sut piilottaisin
maan poveen veisin,
siellä olisimme kahdestaan,
piilossa pahuudelta,suojassa ihmisten katkeruudelta,
turvassa katseilta,hengittäisimme vapaasti,
yhdessä avaisimme silmämme ja katsoisimme
maan kauneutta,minuutteja,tunteja, päiviä,
siellä olisimme ikuisuuden,kahdestaan''
missä vaiheessa ihmiset lakkasivat ajattelemasta?
rasismi?
homofobia?
syrjiminen?
ei maailmaa jälkipolville?
HERÄTKÄÄ!
meidän jälkeen tulee vielä olemaan ihmisiä,
vaikkei me sitä olla näkemässäkään,
pitääkö kaikki pilata?
mää ainaki haluan et mun lapsenlapset tulee näkemään
yhtä paljon metsää,kun oon määki tms.
mut mahollisuuet alkaa olla aika vähissä tätä ihmisen
''kehitystahtia''.
kehitys on menossa väärään suuntaan.
niin paljon sanottavaa, niin paljon kramppeja käsissä ja vihaa sisällä.