Jännää kun on kesä,
mut silti ulkona sataa lunta.
Mä en muute tarviin nykyisi enää ollenkaan unta,
mä ymmärään maailmaa,
mä oon valaistunu,
mulla on oikeen semmonen kolmas silmä otsassa,
sen jälkeen en oo nukkunnu.
Helpottaa elämää iha helvetisti tää telepatia,
ei tarvii ees puhuu,
ja silti menee perille jos on asiaa.
Ja mä pystyn liikuttelee esineitä ajatuksen voimalla.
Ihanan rauhaisaa,
tän sängyn alla.
En oo viel kertonu mutsille,
et mulla on näit kykyjä.
Se on vähä sekasi,
se luulee et mä nään jotain näkyjä.
Mut sitku kerron,
Ni saa vaan olla ylpee lapsestaan.
Ei oo varmaan arvannu sillonku on oottanu,
ainut lastaan.
Elä nyt jaksa mutsi valittaa,
emmä haluu mennä ulos.
Olinhan mä viikko sit niis bileis,
syö nyt vaan ne muros.
Ja koita nyt vittu tajuta,
et mä en todellakaan,
haluu hengata niide vitun kuolevaisten kaa.