Nyt on sitte aamulla käyty kierukka laittamas.. Hui että ku mää pelkäsin sitä! Mut ei se ollu ollenkaan kamalaa, nyt vaan nipistelee vattasta ja tää voi kestää muutaman päivän ajan. Mut kyl mä tämän kestän. Meinasin oksentaa siinä huoneessa ennen ku kiipesin siihe tuoliin, niin paljo jännitti. Heh. Mut nyt on senki laittaminen sit ohi eikä tartte murehtii enää sitä.
Josefina oli äitin tykönä mun lääkärin ajan... Oli ollu kiltisti. Tultiin sit tossa hetkinen aikaa sit kotio ja annoin neidille perunat ja laitin unille, oli jo iha väskä. Rankkaa tuo Sannin ja Joonaksen kanssa touhuuminen..
Taidan men nyt itekki vähä huilimaa, jospa vaikka vähä hellittäs tää vattan nipistely..