Silent Despair
Joskus en vain tajua, tyypillistä
Mutta kun ajattelen, se on niin selkeää
Joskus kysyn liikaa mutta nyt tiedän
Koska kun ajattelen kunnolla, se onkin vain pelkoa
Ei, en kestäisi menettää sinua
Miten voisin ikinä
En edes tiedä onko se totta
Mitä jos ei olisi aurinkoa paistamassa sateen jälkeen?
Mitä jos ei olisi naurua poistamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki loppuu, miten se olisi reilua?
Nykyään tunnen samoin kuin aina ennenkin
Kun epäilin sinun kävelevän ulos ovesta
En halunnut ketään muuta, miksi aina kivetyt
Yritän pitää itseni luottavaisena, mutta kaikki on niin epävarmaa
Ei, en kestäisi menettää sinua
Miten voisin ikinä
En edes tiedä onko se totta
Mitä jos ei olisi aurinkoa paistamassa sateen jälkeen?
Mitä jos ei olisi naurua poistamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki loppuu, miten se olisi reilua?
Mitä ikinä sanot tai teet, tulen aina arvostamaan sitä
Mutta nyt tunnen että rakkautemme on täytetty vihalla
Älä luule että se on reilua
Tämä hiljainen epätoivo
Mitä jos ei olisi aurinkoa paistamassa sateen jälkeen?
Mitä jos ei olisi naurua poistamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki loppuu, miten se olisi reilua?