oisko aika suopee, ei olla nähty vuotee
ystävyytemme suljettiin pakettiin ku f*ckin tuote
ennen oli smoothii, joka veckosluutti
chillattiin, otettiin huikee absoluutti
en edes muista koska viimeks ovees koputin
monta kesää sitten jätkää viimeks chimmaa hoputin
maistuu liikaa olutkin, katkee vikat polutkin
älä frendeilles käännä selkää, menetät loputkin
Markus, ikuisesti, rest in peace
elämä kuolemista, kuoleminen elämistä siis
selittäkää please, pääs mielentila haikee
itä-stadin lähiössä startti on joka kerta vaikee
kaheksantoista vuotiaana selkä seinää vasten
kaadan muistolles bissee, kun aurinkoni laskee
biisi niille joille elämä raskas ku heviriffi
pistän levariin hoppii, palaa sun spliffi
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
elämä ja kuolema tääl käsi kädes kulkee
todellisuus sattuu, väkistenkin silmäs sulkee
sama juttu, eri päivä, ei muutu muuks
huominen eiliseks, viime viikko viime kuuks
Markuksen oma päätös, ei tilaisuutta uutta
ei mahdollisuutta meillä menneisyttämme muuttaa
puhuminen ajallisuutta, ei hiljaisuus oo ikuisuutta
yhteiskunta sut kerrostalon katolt alas tuuppaa
kapitalistit duunaa köyhien elämästä ankeen
nuoret jo alaikäsinä väärälle tielle lankee
dokaa suomalaisen paranteen, sammuu hankeen
yksinäiset hiljaisuudes vetää auki oman ranteen
tyttöystävälle synttäripresentti ilman cashii
opintolainan lyhetämiseks diilaa assii
persaukisena jo isi aikuiseksi varttuu
poissa Matti Jylhä, piti haulikkoon tarttuu
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
miks elää muisto kuolemasta tästä
pidempään kun muisto sen lopettamasta elämästä
ironista et kehuttiin kasvatustamme ennen
nyt maailman terveimmät lapset vie itseltänsä hengen
parhaan frendin itsemurha edelleen mulle myytti
Markus alust loppuun selviytyjä stereotyyppi
vax, ginilasti ja bamit ei mikään keino
vain itsekeskeiset tekee kuten Seppo Heikinheimo
vaik elämäni ois autiompaa kuin preeria
pysyn järjissäni, flipatessa kävelen Hesperiaan
silti natsit koulukiusaa joka politiikkoo
voi katsoo syvälle peiliin ennen kun toisen elämän rikkoo
frendini palaa takas enää painajaisunissa
ystävyytemme oli kuin yks sielu kahdessa ruumiissa
yks alku, yks loppu, pitää jaksaa valvoo
kakskymppisenä ei oo vielä nähny maailmastakaan paljoo
Markus, saat kyyneleet mun silmiin
mietin menneisyyttä, katson ylös pilviin
liian aikasin poistuu liian moni nuori
teille kaataa huikkaa koko Roihuvuori
Markus, et pysty läheisiäs auttaa
hyödytönt on lähtee oman käden kautta