Sataa, tihuttaa ja on pimeä ilta,
mustaan, valaistuun asfalttiin, tummaan varjoon
osuu pisarat pienet.
Sade ei pääse kastelemaan hiuksia eikä vaatteitani.
Tihuttaa, olen suojassa sateelta, vesipisaroilta,
suojassa synkkyydeltä.
Katseeni kohtaa hahmon, pelkään.
Olen aina herkkä ja liikkumaton.
Varjoni alla olen ehkä turvassa sateelta, vesipisaroilta,
turvassa hahmolta.
Sateenvarjoni. Mustalla sateenvarjollani on valkoiset silmät,
jotka tuijoittavat hahmoa.
Hahmo pelästyy, juoksee.
Nyt olen varmasti turvassa, luulisin,
alla mustan sateenvarjoni.
-Lila-