Mä pyydystin sulle lumihiutaleen
mut se suli hiukkasen
ennen ku sä tulit kiusaten
mua hymylläs ja riuhtasten sydämeni irti
vaikka koitit elvyttää se pysähteli silti
yskähteli hetken kunnes lysähdin kasaan
mua kylmäsi niin paljon pyysin hyvästiksi halaa
sä hyväilit mua samalla kun hyräilit ne sanat
jotka yhä, yhä vielkin tajuntaani palaa
Ei tätä verenvuotoo pysty tyrehdyttä serveteillä
turhaa perkeleitä manaat syytettyäs enkeleitä
on enkeleiden tehtävä lentää eikä laahustaa sun kanssas tien penkereitä
Tiesin et oot oikeas mut silti pyysin anoen
etten jäisi yksin alla kiitoradan valojen
mut eihän päivänsäde sovi siihen kaamokseen
johon pakotin sen jäämään siltä siivet katkoen.
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mikset sä päästä irti?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä oikein pelkäät?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Sä hoivasti mua hellästä itse kituen
näin silhuetin entisestä pelkän varjon riutuneen
turhaa rimpuillen olit kiinni verkossa
kuin pirun ristilukki harvoin päästä irti perhosta
tiesin että kaipaat seittemättä kerrosta
tiesin et mun asuinpaikka kellarissa pelottaa
tiesin et mun kukka kuin muraatti ei versoa
mut en sitä kuunaan voinut kertoa
Mul on pakko mielle takertua toisiin
alentua loisiin, hakea sulta voimii
ja raadeltuna voihkii saalis alttarilla
mut on pakko veri vuodattaa
ja juoda karahvilla
kyltymättömästi imen susta pyhyyttä
mut pyhyys on vaan chlisee
ei se tuskaa tyynnytä
kai ihmisel on syntyjään tarve pyydystää
jotain taivaallista siksi roikun kiinni ryysyistäs
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mikset sä päästä irti?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä oikein pelkäät?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Kun jalat irtoo maasta
sua hakkaan raamatulla
sä et multa karkaa kulta
vittu tajuutsä salaat tän saatanan lutka
jos joku kysyy ruhjeistas se oli tapaturma
mustelmatki sattuu mut sanat halvaannuttaa
sua parjaan samaan aikaan
ku saarnaan rakkautta
ei tää oo ihan sitä mitä alkuun kuvittelit
kun piiloutuu papin kaapuun Luciferi
yhä useammin otan käteen atraimen
en kätke enään pahuutta vaan käsken karjaisten
jälleen tuomaan asun käärmeen nahkaisen
ja pyyteettömyys on tunnetila
järjen vastainen
sua käytän hyväkseni kun tarviin sijais kärsijää
eikä neiti ruususet osaa varoo värttinää
sua käytän hyväkseni kun tarviin sijais kärsijää
miksei neiti ruususet koskaan varo värttinää
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mikset sä päästä irti?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä oikein pelkäät?
Olen enkeleitä kiduttava mies
Mitä sä haluat musta?
Olen enkeleitä kiduttava mies