IRC-Galleria

Varo, mul on vaikee mieli,
Paha luonne ja ilkee kieli.

Muistatko vielä

Ne hetket pimeässä huoneessa

Muistatko miten siellä tuoksui kylmä ja vastenmielisyys

niinkuin kouluissa on tapana tuoksua

Ja muistatko

Sen äänen joka sai ihon kananlihalle
(Se kun joku raapii liitutaulua
liian pitkillä kynsillä )

Minä muistan

Ja muistan kuinka pelkäsin

Pelkäsin niin että suljin silmät ja peitin korvat käsillä

ja itkin ja nauroin

Ja sinähän tiedät
ettei sitä ole tapahtunut kertaakaan sen jälkeen kun pääsin pois siitä tyhjästä valkoisesta huoneesta

Sinä tiedät että siitä on kauan
Monta, monta aikaa

Muistan kuinka istuin pimeän luokkahuoneen kylmällä lattialla

(Muistan, kuinka sinä olit siinä vieressä
ja kuitenkin niin loputtoman kaukana)

Ja suljin silmät ja korvat ja itkin

ja nauroin
Nauroin neiti tyhjyyden tyhjää ja yksinäistä naurua

Sitä joka ei ollut minun

Ja minä muistan kuinka pelkäsin
(Joka ainoalla varpaankynnellä ja solulla)

pelkäsin ettet sinä sittenkään välittäisi

Hmm ja olipa taas viikonloppu.
Nyt ois teillä rakkaat saniaiset mahollisuus päästä Turun kumpuileville laaksoille katsomaan punaisia rollaattoreita, joita keijo ja risto kätkee toisinaan. Voitte kiertää hylsyt ja nähdä sisällön kokonaisena. Saatte oivaltaa, havainnoida ja laittaa merkille, ettei tässä maailmassa kaikki ole niinkuin eilisten normien mukaan pitäisi olla.

Saattaisin puolustautua sanomalla, että olemme sopeutuvaisia ympäristömme tarjoamiin uusiin oloihin. En ole ennen koennut samanlaista median pyöritystä tälläisten asioiden tiimoilta, enkä tarvitse suksia hiihtääkseni vesilätäkön toiselle puolelle.

Minulta kysyttiin, että onko joku hätänä? Ei ole tai ei ainankaan niin merkittävissä määrin, että sinun kannattaisi kuunnella siitä vielä ensi viikollakin. Saattaisin halkoa pari halkoa uudelleen ja saattaa erään pienen ja viattoman vitsauksen loppuun.

Kiemurtelevatko kierot käärmeet suorassa liikkeessä? Saako paha palkkansa ja prinssi unelmiensa tytön? Voisimme palata ajassa menneisyyteen, jossa sinisessä talossaan viaton poika sai ensimmäisen lelunsa. Vuosia myöhemmin samaisen talon vieressä olevassa puistossa poika sai ensisuudelmansa. Vuosia tämän jälkeen hän koittaa löytää itsensä ennen ensimmäistä lelua, miksi?

"Kirjat ovat tehty luettaviksi" -sanovat viisaat ihmiset. Enhän ole viisas, mutta mitä jos toinen pitääkin niiden selailusta. On kiva lukea otsikot, poimia itselleen tärkeitä lauseita, rakenteita, sanoja, katsoa kuvat ja hymyillä kun voi samastua kuvassa näkyvään ihmiseen. Kokonaiskuvan rakentaminen on mukavaa ja vaivalloista, mutta silti se täytyy tehdä.
Ethän juo nestettäkään, ennenkuin tiedät mitä se on. Ihan joka asiassa kokonaiskuva on merkittävä asia.

Tarvitaan aikaa, jotta voi palata taaksepäin. Tarvitaan huominen, jotta voi mennä eiliseen. Vaikka olenkin impulsiivinen, tarvitsen silti aikaa, ennenkuin ryntään asioihin. Silti tarvitaan reaktioita, jotta pääsen syvemmälle kokonaisuuteen. Eleet, ilmeet, liikkeet kertovat parhaimmillaan kaiken, joten kaikista asioista ei aina tarvitse puhua. Ymmärräthän ulkomaalaisen peukalon näytön hyväksyvänä eleenä? Miksi asiaan pitäisi vielä löytää yhteinen puhuttu kieli??

Näillä pituuspiireillä ei aurinko aina paista, mutta näin kevääseen päin mentäessä se alkaa näyttäytymään enemmän. Tuohan se lämpönsä lisäksi myös tärkeää d-vitamiinia ja jonkinlaisen hohdon laakson asukkaille. Uutta kiiltoa rollaattoreihin as they say.

Tämä suo on aivan metsän laidalla. Menen usein itsekseni kävelemään metsään, josta melodiat kantautuvat päähäni mahtipontisella voimalla. Saatan viettää monta päivää viikosta kokonaan siellä ja yht'äkkiä kaupunki haluaa kaataa metsäni, koska tuleva moottoritie tulee kulkemaan siitä. Se moottoritie tuleekin olemaan kohtalon ja sinnikkyyden yhtymiskohta, jossa kukaan ei ole turvassa. Voimme körötellä kahtakymppiä tai hurjastella kolmeasataa radio-ohjattavalla trailerilla. Voithan lentää lentokoneessa ja tiedät ihan varmasti, että se kone tulee alas. Yhtälailla tämä tie tulee viemään eteenpäin.

Katselin vanhoja kuvia, joissa vaaleahiuksinen poika soittaa syntymäpäivälahjaksi saanutta rumpua viaton intohimo silmissään. Voiko sen vielä saada takaisin? Olisi mahtavaa olla tietämättä maailman pahuudesta. Kaikki olisi puhdasta ja aitoa, eikä tarvitsisi tämänkään vertaa ajatella mitä joku toinen ajattelee.

Humppaveikot oli fiksuja ihmisiä, kun tajusivat, ettei ihmisen aika ole rajaton. Voimme ajatella, että olemme alkutaipaleella pelissä, jota emme edes hallitse. Tosiasiassa eilinen saattoi olla jo viimeinen hetkesi.

Levitä siis siipesi, äläkä kerro asioista Liisoille. Liisat ovat siitä mielenkiintoinen kansa, etteivät aina ihan ymmärrä toisia ihmisiä. Muistakaa jakaa viljanne oikein, matka on kuitenkin kesken ja edessä on raskas osuus ennen kevätauringon tuomaa lämpöä. Kiitän, kumarran, toivon etten ole loukannut, enkä satuttanut ihmiskuntaa, enkä sen timantteja.. varsinkaan sitä suurinta.


Enter my mind - it's on sale
Only empty shell between two realitys
Now it's easy
Just come and see my wounded thoughts

Having fun on troublemakers shoes
Yeah, she must have good news
Taking part on unhuman race
no winners, it's the case

It must have been easier
without being wanted
It must have been like a dream
to live only with the cream

Enter my mind - it's gone
Only a broken shell on a bedroom floor
Now it's your name
just come and whisper it in my ear

Now when you're hear
Stay for a moment
Let me show
How much you really mean to me
now, forever and after

<3

Jos minä kaipaan pikku
jalkojen tömistelyä kotiini,
otan kääpiön
kotiapulaiseksi.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Olisi taatusti fantasioidesi
huipennus, kun jukkapalmu
hieroisi sua sokeroidulla
marsulla.

Taas
Joku multaan katoaa
Mahdotonta
Silmiään on ummistaa
Ei ole paluuta
Vain muistikuvia
Tulevaisuudessa
Vain muisto menneestä
Ei mahdollisuuta
Unohtaa mennyttä

Siinä hiljaa selällään
Kädet lepää rinnallaan
Ei kuulu puheensorinaa
Elämänlanka katkeaa

Kuolonkorinaa
Voitko ennustaa
Kuka vuorollaan
Hautaan vajoaa

"bring to my grave a black rose
Whenever mighty death chose
To take me at his hand!"

And faith will always find us.
The fucking truth is, that I need you to come back.

Ylpeys ja ennakkoluulo.

Mulla on ikävä sua, mutta mä en tiedä miten mä sanoisin sen. Sua, ja sitä kun sä laulat.

PAHINTA PELKURUUTTA ON SE,
ETTÄ TIETÄÄ,
MIKÄ ON OIKEIN,
EIKÄ TEE SITÄ.</3

Mä haluan istua ja kuunnella. Ihan mitä vain. Olla hiljaa, ihan paikallaan. Liikahtamatta. Polttaa tupakan ja juoda kahvia. Hymyillä. Sitä mä haluan.

Tartuin sinuun
kuin hukkuva oljenkorteen

Mustimmatkin valheet
pysyvät kuulemma pinnalla

Niin kaunista.
I hate you.

Aivan.
Enhän mä ole täydellinen,
kaukana siitä,
mutta eihän meistä kukaan

loppu
Mistä tietää loppuiko se, jos ei tiedä alkuakaan?