IRC-Galleria

Tyttö: Olenko minä tarpeeksi kaunis?
Poika: Mitä?
Tyttö: Minä todella pidän sinusta. Ja olen rakastumassa sinuun.
Poika: OK.
Tyttö: Mitä tarkoitat OK:lla?
Poika: Minä en pidä sinusta sillä tavalla.
Tyttö: Miksi et?
Poika: En voi kertoa sinulle..Ehkä joku toinen kerta...
Siitä asti tyttö kysyi pojalta "Miksi et?" joka kerta kun hän näki pojan, ja joka kerta kun tyttö kysyi,
hän vastasi "minä kerron sinulle myöhemmin". Vihdoin tyttö kyllästyi.
Tyttö: Olen kyllästynyt tähän. Kerro minulle mikset pidä minusta?
Poika: Haluatko todella tietää miksi en pidä sinusta?
Tyttö: KYLLÄ!
Poika: Koska olet ruma kuin vi**u! Mitä järkeä on mennä ulos jonkun kanssa joka ei ole kaunis?!
Tyttö: Mutta...Minä...
Poika: Turpa kiinni ja jätä minut rauhaan!!!
Poika kävelee pois ja tyttö jää istumaan siihen yksin, itkien.. Sitten hänen kännykkänsä soi.
Tyttö: Haloo?
Äiti: Rakas? Minä haluan että menet kotiin, jooko? Tulen töistä muutaman tunnin kuluttua...
Tyttö: Okei, äiti...
Äiti: minä rakastan sinua...
Tyttö: Niin minäkin sinua...
Äiti: Hei hei!
Tyttö: Hei..
Tyttö lähtee kotia kohti ja kun hän on siellä hän menee vessaan ja katsoo itseään peilistä...
Tyttö: En ole tarpeeksi kaunis...
Hän alkaa töihin, tietäen aivan hyvin mitä on tekemässä...
Kaksi tuntia myöhemmin, hänen äitinsä tulee töistä ja kuulee miten kylpyvesi käy. Hän menee
yläkertaan ja löytää eteisen tulvillaan. Joten hän koputtaa oveen.
Äiti: Kulta? Oletko kunnossa?
Hän avaa oven ja järkyttyy näkemästäänsä. Kylpyamme ylittyi vedestä lattialle, ja vesi oli
värjääntynyt punaiseksi. Hän käveli veden ylitse, jotta näkisi mitä ammeessa on ja kirkaisi. Siellä
hänen pikku tyttönsä makasi kasvot ja ranteet viilloissa. Äiti peruutti ja oli juoksemassa
soittamaan poliisille, kunnes joku pisti hänen silmäänsä.
Peilissä luki: "Olenko minä nyt tarpeeksi kaunis?"

TEE TÄMÄ NIIN ELÄMÄSTÄSI TULEE TÄYDELLISTÄ
Tunnetko poikaa, joka tietää lähes kaiken sinusta? - en.
Oletko sanonut kenellekään rakastavasi häntä tänään? - kyllä
Kenen makuuhuoneessa olit viimeksi, lukuun ottamatta omaasi? - Riippuu ihan missä mielessä mutta varmaan hennan.
Millainen paita sinulla on päällä? - sinen paita ja huppari
Mitä teit viime yönä? - nukuin.
Mitä haluaisit sanoa juuri nyt ja kenelle? -Haista vittu vitun homo ja toi oli makelle...!
Tunnetko ketään, joka polttaa pilveä? - juu.
Mikä on lempikarkkisi? - en oikee tiiä...
Oletko herkkä ? - Liian.
Jos joku pyytäisi sua treffeille suostuisitko? - riippuu
Ihastutko helposti? - joskus.
Oletko pitkävihainen? - en ole yleensä.
Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit? - Vittu hakkaisin mielummi.
Montako tyynyä sängystäsi löytyy? - 2.
Minkä elokuvan katsoit viimeksi? - ei jaksa muistaa
Mikä on todennäköisin syy, jos et saa yöllä nukuttua? - huono olo tai vituttaa.

Koskaan ei saa olla liian rakastunut, jos rakas katoaa elämästä häntä ei voi unohtaa. Jos et kopio tätä päiväkirjaasi minuutin sisällä, se jota ajattelit lukiessasi tätä unohtaa sinut.

On liikaa nuoria kuollu, ja paljon nuoria on jääny kaipaamaan lähimmäisiään, lisää tämä päiväkirjaasi, ja toivo etteivät parhaat ystäväsi koskaan lähtisi luotasi ♥
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Et voi olla hänelle vihainen enempää kuin minuutin tai kaksi.
» Luet hänen viestinsä uudelleen ja uudelleen.
» Kävelet todella, todella hitaasti ollessasi hänen kanssaan.
» Tunnet itsesi ujoksi kun olet hänen kanssaan.
» Ajatellessasi häntä sydämesi hakkaa lujemmin ja lujemmin.
» Kuunnellessasi hänen ääntään hymyilet ilman syytä.
» Katsellessasi häntä, et näe muita ihmisiä ympärilläsi - näet vain hänet.
» Alat kuunnella hitaita biisejä.
» Hänestä tulee melkeen kaikki mitä ajattelet.
» Pääset pilveen ihan vain haistaessasi hänen tuoksunsa.
» Huomaat hymyileväsi aina kun ajattelet häntä.
» Teet kaiken hänen vuokseen.
» Lukiessasi tätä, ajatuksissasi on vain yksi ihminen koko ajan

1.kuukausi

Äiti, olen vain noin pari senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempiunilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä, äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee myös minut surulliseksi ja itken kanssasi, vaikka et kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta ne kasvavat vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani, ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua, äiti?

Jokainen abortti on yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan

tanja: mä oon tyhmä kusipää idiootti ja kukaan ei rakasta mua !
jonna: väärin, tuolla repussa on karkkia!

1. Kumpaa halaisit mielummin: minua, vai puuta?
2. Missä näistä nukkuisit kanssani mieluiten: sängyssä, sohvalla vai lattialla?
3. Jos nukkuisimme kaksistaan yön, missä nukkuisit: päällä, alla, vieressä vai omassa pedissä?
4. Kumpaa tekisimme yöllä: nukkuisimme, valvoisimme ?
5. Jos minulla olisi kylmä niin saisitko minut lämpiämään? Miten?
6. Kerro paras ulkonäöllinen ja henkinen piirteeni?
7. Mistä pidät minussa?
8. Kuvaile minua kolmella sanalla.
9. Oonko sun kaveri ?
10. Haluaisitko tavata minut ?
11. Jos niin miksi ?
12. Pistätkö tämän omaan blogiisi, että voin vastata sinulle ?

Treffi-ilmoitus!

Hei! Olen Susanna Rokkanen. Asun seinäjoella. Olen 41 vuotias rakennusmies. Harrastan balettia. Minulla on 1 lapsi. Minulla on punaiset hiukset ja mustat silmät. Lempiartistini on o-zone.
Eli kirjoita treffi-ilmoitus itsestäsi ohjeiden mukaan.

- ota nimeksesi 2.nimesi ja lähimmän naapurin sukunimi
- asuinpaikaksesi kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla
- iäksesi äidin ikä
- ammatiksesi isän ammatti
- harrastuksiin ne harrastukset , joita et ikinä voisi harrastaa / joista et pidä!
- lasten lukumääräksi se, montako lävistystä sinulla on (kaikki korvakorut lasketaan).
- hiusten väriksi tämän hetkinen paidan väri
- silmien väriksi tämän hetkinen housujen väri
- lempiartistiksi tyyppi, kenen biisin kuulit viimeksi

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan.
Ajattelin itsekseni: 'Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny.'
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja
jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani.
Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan.
Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon.
Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä, etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: 'Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen.'
Hän katsoi minuun ja sanoi 'kiitos', hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä,
miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista.
Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa.
Hän vastasi myöntävästi.
Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan,
sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.
Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa.
Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit.
Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.
Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin.
Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi.
Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.
Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.
Tuli se suuri päivä.
Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin:
'Kuule, hyvin se menee!'
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: 'Kiitos.'
Hän ryki hieman ja aloitti puheensa. 'Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia,
sisaruksia, valmentajiakin kenties... mutta ennen kaikkea ystäviä.
Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle
antaa, on olla hänen ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan.'
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja
ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeen päin. Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. 'Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa.'
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan.
Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä.

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.
Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän viestin päiväkirjaasi, jolloin muutkin voivat lukea tarinan
2) Voit olla kopioimatta tarinaa päiväkirjaasi ja toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.

> 'Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin
jaloillemme silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään.'