Tapahtuipa eräänä päivänä kotona:
-
(mies ) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo ) Jaa. Miksi?
-
No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
-
Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
-
Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
-
No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
-
No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
-
Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
-
Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
-
Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
-
Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?
Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
-
No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli.
Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
-
Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
-
No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
-
Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa
huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
-
Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku
juju.
-
Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt onko
jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja
pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
-
En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda
koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon
huomasit että mä teen aina ruokaa?
-
Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
-
No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
-
Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
-
No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo
aloittaa:
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!
![-Nitro]](/img/bashi/1x1trans.gif)
