Olipa kerran yksi rakastunut poika
Se yhestä tytöstä tykkäs muttei uskalla soittaa
Puhelimella saati sitten ovikelloa
Kun se edes ajatteli sitä alkoi vatsassa velloa
Poika piirsi tytön kasvot hiekan pintaan
Päätti saada tytön mihin tahasa hintaan
"Maksoi mitä maksoi sen tytönhän mä saan"
Poika virkkoi aina yhä uudestaan
Mutta poika tuolloin eli vain toiveunta
Rakkauskirjeitä tenhyt satakunta
Yhtäkään niistä ei tytölle tuonut
Ei tytölle rakkauden iloa suonut
Poika vaan kuvitteli ja siitä hän nautti
Kunnes eräänä päivänä tyttö paukautti
Itsensä pojan kotioven taakse
Tyttö kysyi "pistäytyisin käymään, haittaakse?"
Poika punastui ja meni sanattomaksi
Ensimmäinen hetki kun he saivat olla kaksin
kertosäe:
Kauniita unia
Oman kullan kuvia
Sähkäautoja ja junia
Kauniita unia
Oman kullan kuvia
Sähkäautoja ja junia
Tästä tarina ei jatkunut niinkun poika luuli
Vaan oudon äänen poika metsästä kuuli
Tyttö kuiskasi hiljaa pojan korvaan
"Jos et pelkää mitään niin tuu mun mukaan"
Poika katsoi tyttöä suoraan silmiin
Tyttö kauniisti hymyili poika lenteli pilviin
Tyttö käski poikaa lähtee tätä seuraamaan
Ja tyttö lähti metsään kävelemään vaan
Poika ei odottanut hetkeäkään
Vaan lähti samantien metsään tytön perään
Mutta kumpikaan ei heistä osannut aavistaa
Mitä kokemaan he vielä tulevatkaan
Keskellä metsää oli pienen pieni talo
Jonka yhdestä ikkunasta kajasti kirkas valo
Tyttö avonaista ovea osoitti
Poika meni sisään ja mielensä voitti
kertosäe
Tyttö tuli taloon sisälle poja perässä
Ja he näkivät puukon mikä oli veressä
Poika kauhistui mutta kehdannut ei
Näyttää tytölle että pelko voiton vei
Vaan poika tyhmänrohkeana puukon maasta nosti
Se hälle kostautui että toisen omaisuuteen koski
Tyttö katsoi huoneeseen missä paloi valo
Ja kertoi että siellä oli ollut tulipalo
Jossa vanha mies oli silloin menehtynyt
Monta urbaanilegendaa on siitäkin kertynyt
Mutta pitkään aikaan tarinoita ei oo kuultu enää
Ehkä vanhan miehen sielu nytten rauhassa lepää
Huhujen mukaan miehestä oli tullu
Ennen tulipaloa mielenvikainen hullu
Oli kuulemma monta lasta teloittanut
Mutta ei nuo tarinat poikaa pelottanut
kertosäe
Yhtäkkiä alkoi puhaltaa tuuli
Ovi kiinni paukahti sen molemmat kuuli
Nyt molemmat olivat talon sisällä vankina
Tosin talo oli paljon pahempi kun vankila
Poika tunsi jonkun viiltävän tätä selkään
Mutta itselleen hän hoki ettei aio mitään pelkää
Kunnes heidän eteensä henki ilmestyi
Poika sekä tyttö todella paljon pelästyi
Henki poikaa verestävin silmin katsoi
Tyttö huusi suoraa huutoa minkä kurkustaan jaksoi
Henki alkoi nauramaan ivallista naurua
Samalla osoittaen pölyistä taulua
Poika käveli taulun luokse joka oli musta
Kunnes siihen ilmestyi kuva pojan arkusta
Henki otti pojan kädestä veitsen
Iski sen pojan rintaan "Miksi teit sen?"
kertosäe
Valo välähti kun salama kirkkaalta taivaalta
Muuten olis tyttö tullut poikaa kaipaamaan
Mutta Poika havahtui se olikin unta vaan
Mutta nyt oli poika varma "tytön itselleni saan"
Ei ollutkaan olemassa kummitustaloa
Jonka ikkunasta olis kajastanut valoa
Samantien poika soitti tytölle ja pyysi tätä ulos
Ja se myöskin kannatti sen takasi lopputulos
Poika vei tytön ulos katsomaan taivasta tummaa
Todistamaan koko lopputuloksen summaa
Taivaalla kirkkaana kuu alkaa paistaa
Ilmassa rakkauden tuoksun voi haistaa
Kaksin he katsovat nyt kirkasta kuuta
Poika hellästi suutelee tytön suuta
Tähtien lailla he haluavat loistaa
Nyt ja ikuisesti toisensa muistaa
Kaunein hetki kun saivat olla kaksin
Ja he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti
kertosäe