Kävelimme kohti paikkaa, jossa kaikki oli tapahtunut.
Kävelimme nopeasti, ehkä vielä odottaen että olisit meitä vastassa.
Pääsimme paikalle.
Et ollut siellä.
Silmistämme valui ulos suuri pettymys.
Suurin kaipuu.
Sytytimme kynttilät, olimme hiljaa. Viimeiset hyvästit oli jätetty.
Käännyimme autoa kohti. Otin ensimmäisen askeleen.
Tunsin kuinka joku tarttui minua lahkeesta. Käännyin..
Ei mitään, ei yhtään mitään. Silti kasvoilleni nousi pieni hymy ja silmiini kyyneleet.
Tiesin kyllä, se olit sinä.