En tajua tätä enää, en pysty ymmärtää, voisko joku kertoo et missä oikein mennää?
Tää on tuttu juttu, on tää ennenki koettu, mut en toista kertaa kestä, tajua jo vittu!
Mut eihän tää oo teikän vika, ihan täysin meikän, en vaa tajua et taas kaiken hukkaan heitän.
Miks pitää tähän sotkeutuu, tähän pisteesee kerta toisesa jälkee ajautuu.
Elämän halu hiipuu entisestää, pitäs vaa häipyä, eikä kukaa tuu mua estää, ei se kiinnosta ketää.
Mut mielestäni aina takas palaa se hetki, jokainen sin kanssas vietetty minuutti.
Sen takia pystyn jatkaa, vaa tät paskaa elämääni jaksaa.
Vaikka onko mitää merkitystä, koska ikinä en voi saada sua musta kiinnostuu, elämästä yhteisestä meikän kanssa innostuu. Kohta kuitenkin sammuu mun elämän liekki, loppuu vaa kiinnostus, koko vitun elämää innostus.
Siin tapaukses kiitän su vitusti, sait mut pysyy tääl kauemmin, välitin sust helvetisti.