Sumun alta tulee jätemäen huippu esiin,
se vie mut takas niihin huolettomiin kesiin.
Sieltä löytyy syy, näkyvis on seuraus.
Näkyvyys on heikko, nyt näkyy joku keula.
Se on kaupungin mönkijä, tunnen moottorin hönkivän mun alla,
ja kyl se sitä itsetuntoo pönkittää.
Me murtauduttiin työmiesten vajaa ja kun konees oli löpöö oli pakko vaa ajaa.
Me oltiin vaan niin lempilapsia Jumalan,
ei katottu kauas vaik seuraus oli tulossa.
Aina jonkun faijan baarikaapista humalaan,
ei välii mitä pullos on, ei vaivauduttu lukemaan.
Laitoskierre ei lempilasta murra,
aina kaikki irti kaikest ei oo aikaa surra.
Osa sai otteen oman elämänsä syrjästä, osa, osa on syrjässä.
kertosäe:
Mä kestän kaiken, mä kestän kaiken,
sen kaiken, mullon kaikki mitä mä tarvitsen.
Kehen vaa verrataan, voit satakertaistaa,
ei muhun pysty maat, eikä seittemän mertakaan.
Mä kestän kaiken, mä kestän kaiken,
sen kaiken, nyt se alkaa lipsuu et ehkä mä vaikenen.
Nuoren innolla, vääril valinnoilla,
koitetaan ny pysyy edes lampiemme pinnoilla.
Meil ei tietenkään ollu sisätiloi talvella,
mut rautakangella vältetään vanhemmat.
Sil päästään piiloon välikaton alle,
koulunvintil, vaahtomuovi patjalle.
Sit pojat jätti sinne kynttilät kytemään;
Rehvonen ja Muksi - mitä niille kuuluu nykyään?
Sydän viel tykyttää, kai kyykys kyykän sytyttää,
antaa omastansa pois ihan hyvää hyvyyttään.
Se koulu palo vaan osittain,
tosin vaan sen takii ne muuras sen kattoluukun sulki.
Ja osittain mun nimikirjainten takii seinäs,
olin kai epäilty, mut syyllinen ei tullu koskaan julki.
Ne on niitä aikakauden loppuja, mihin loppu se, ettei turhia hoppuilla?
Omasta maailmast tähän aikuisten maahan,
moni ei pystyny, ne karkuun kauhuissaan kaahaa.
kertosäe
Jättärin rampilla foliot on valmiina, joku on säätäny muhevaa taas kalliilla.
Hinnat on pilvis, mut nii on kaikki muutkin.
Mä oon skeittari-poika, mopo-Nikol on buutsit.
Jede kyhää sen yksinoikeudella, ringist yli puolet yskii ekal kerral.
Ei me olla tyhmii, vaan tiedetään kaikki,
me tiedetään kaikki viinast, huumeist ja naisist.
Mut silti mitään ei voi tapahtua meille.
Meil on kontrolli kunnos, meil on nimet käyttöasteille.
Nisti vetää kamaa, tavalliset voi kokeilla,
emmä sokeudu pirtust ku ei noi muutkaa oo sokeita.
Moni kuuluisa sanoo et ne on käyttäny,
ei ne pahalta näytä, nyt hyvin ne on duunit täyttäny.
Jollai urpol voi vaa olla huono tuuri.
Me ollaan lempilapsia, meidän sielut on suurii.
kertosäe