En muista, milloin viikko olisi tuntunut näin pitkältä. Päivät ei kulu, ei sitten mitenkään. Tuntuu että herää joka aamu maanantaihin. Päiväni murmelina-fiilis, ei hyvä. On vaikea uskoa että perjantai on todellakin huomenna. Kuulun kuitenkin ihmistyyppiin joka ei usko mitään ellei itse näe, joten odottelen nyt ihan rauhallisesti aamuun ja mikäli aamu-tv:ssä höpöttää jälkiviisaat, voin uskoa että arkiviikko alkaa olla takana.
Tänään on se päivä jolloin alkaa aamukamman tuhoaminen, 365 piikkiä olisi katkottavana...heh... =)