Hah kerrankin aamu valkeni aurinkoisena...tosin siihen se sitten jäikin. Ei vaan, kun mentiin prismaan suvin kaa, ni ei satanu, kun mentiin lidliin, niin ei satanu, kun mentiin sittariin, ei satanu, kun mentiin kotiin, sato ja me kastuttiiin!! Erittäin miellyttävä sadekuuro saatiin niskaamme. Ööh sitten oleilin kotona, koska sato. Sitten kun lakkas satamasta, me mentiin taas prismaan ja sittariin, mutta lidli jätettiin välistä. Me mentiin vielä kolmannenkin kerran prismaan, ja kuinka yllättävää onkaan, SATO. Kun lähettiin prismasta ei enää satanu paljoo. Päivä on ollu yhtä ees taas ramppaamista kaupoissa ja ees taas vaihtelua sään kanssa. sataa, paistaa, sataa sataa, paistaa, sataa sataa ja sataa, ja paistaa, tihuttaa.
Sitten on taas sellanen olo, et on ikävä kaikkia :( se iskee aivan yllättäen nurkan takaa varottamatta mitään, eikä mee ees poies millään. Mutta mä uskon toivon ja rukoilen (no en ihan) että se todella lakkais vaanimasta mua jossain vaiheessa.