Joskus en vain tajua sitä, tyypillistä
Mutta kun ajattelen sen kokonaan, oi se on niin selvää
Joskus pyydän liikaa mutta nyt minä tiedän
Koska kun ajattelen sen kokonaan se on vain pelkoa
Ei, en voisi kestää menettää sinua
Kuinka voisin ikinä
En edes tiedä onko se totta
kertosäe:
Mitä jos sateen jälkeen ei olekaan auringon paistetta?
Mitä jos ei olekkaan naurua voittamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki päättyy, kuinka se voisi olla reilua?
Kuinka se voisi olla reilua?
Nykyään tunnen samoin kuin minulla oli tapana
Joka päivä minulla on ollut epäilykset sinusta kävelemässä ulos ovesta
En halunnut ketään muuta, koska aina ajattelen sinua
Yritän säilyttää luottamukseni, mutta se on kaikki niin epävarmaa
Ei, en voisi kestää menettää sinua
Kuinka voisin ikinä
En edes tiedä onko se totta
kertosäe
Mitä ikinä sanot tai teet, arvostan sitä aina
Mutta nyt minusta tuntuu että rakkautemme on täynnä vihaamista
Älä luule että se on reilua
Tämä hiljainen epätoivo
kertosäe
Mitä jos sateen jälkeen ei olekaan auringon paistetta?
Mitä jos ei olekkaan naurua voittamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki päätty, kuinka se voisi olla reilua?
Kuinka se voisi olla reilua? (2x)