IRC-Galleria

Persiilleen se asioiden hoito taas meni. Työkkäriin lähdin kyl ihan ajoissa, mut helvetti 4 min olin kuitenkin myöhässä siitä, että olisin saanut hoidettua itselleni rullaamaan työttömyys korvausta. Voi että kun ketuttaa!! Huomenna pitäis sitten jaksaa taas herätä aijoissa, että jos vaikka silloin olisin ajoissa.

I always needed time on my own
I never thought I'd need you there when I cry
And the days feel like years when I'm alone
And the bed where you lie is made up on your side

When you walk away I count the steps that you take
Do you see how much I need you right now

When you're gone
The pieces of my heart are missing you
When you're gone
The face I came to know is missing too
When you're gone
The words I need to hear to always get me through the day and make it ok
I miss you

I've never felt this way before
Everything that I do reminds me of you
And the clothes you left, they lie on the floor
And they smell just like you, I love the things that you do

When you walk away I count the steps that you take
Do you see how much I need you right now

We were made for each other
Out here forever
I know we were, yeah
All I ever wanted was for you to know
Everything I'd do, I'd give my heart and soul
I can hardly breathe I need to feel you here with me, yeah

"On elämässä kaksi tietä oikea ja väärä. Kun toista lähdet kulkemaan niin toisen täytyy jäädä."
Niinpä niin.. Apua!

Kampanjoidaan kaikki kesäkissoja vastaan.


Kopio tämä itesellesi päiväkirjaasi kun olet lukenut!! - kiitos.

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja
valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla
vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

-Liisa Aaltonen-

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää.

Miten ihmeessä aina sitä luulee, että nyt asiat kääntyy parempaan suuntaan, mutta kuitenkin kaikki onkin vaan pelkkää valetta. Mihin enää uskoa ja luottaa.. ei mihinkään. Mikään ei ole itsestäänselvyys eikä varmaa. Sisäinen saatana tekee ylitöitä minkä kerkee vaikka kuinka sitä yrittäis hillitä. On paska olo ja vituttaa, mut mikä siihen auttaa..? Tää kaikki on vaan kusetusta itelle ja muille. Joka päivä sitä pakenee vaan todellisuutta kaikesta huolimatta.. Paha olo kasvaa kasvamistaan ja valheet valtaa mielen..

"Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein, vaikka emme olisi koskaan edes nähneet irl. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta."

Jos vaikka rupeis pikku hiljaa saamaan jotain otetta tästä elämästä ihan tosissaan.. Menny sen verran ohi kaikki jo jonkin aikaa, että aika olis kyllä jo tarttua kiinni tästä hetkestä ja miettiä miten helvetissä sitä järjenkäyttöä ei hallitse. Oli kyl pitkästä aikaa ihanin vkl tossa just.. <3 Huomenna lähtee asiat rullaamaan ainaki vähän eteenpäin ja siitä sitten vedetään loppuun muutkin asiat kunnolla ja kohta saa taas jo olla ihan tyytyväinen itseensä ja omaan elämään. Mutta ei kummempia jatketaan..

Tässä nyt vietetty alku viikosta muutama päivä seurassa missä tosiaan näki taas vaihteeksi sen, että mähän tosiaaan tykkään tosi paljon eräästä ihmisestä. En sais, mutta tunteet vie mukanaan.
Miksi aina on kaikista vaikein tie siihen mitä haluaa ja tuntee. Ei se ole koskaan aikasemminkaan ollut helppoa ja ei tule nytkään olemaan, mutta nyt yritän ainakin pitää siitä ihmisestä kiinni vaikka se ei tule olemaan helppoa, ei välttämättä koskaan omaa, eikä mitään muutakaan. Kuitenkin ajattelen, että hyvän eteen kannattaa tehdä se minkä voi, koska jos ei tee mitään niin ei voi mitään saadakkaan. Katsotaan nyt mitä päivät tuo tullessaan.. nyt öitä.

Joops.. Kattelin tossa ton 4d maailman suurin penis ja olihan se ihan mielettömän kokonen. hui.. no joo.. hajoillu himassa koko päivän kun eilen tuli taas otettua Sarpan kanssa renkkua. Mielenkiintoinen ilta/yö/aamu oli. Kaikki meni ihan hyvin siihen asti kun hermot meni jostain asiasta eräälle ihmiselle ja tää rupes sitten jotain vineemään niin tai sin sanoa pahasti. Sen jälkeen odoteltiinki kyttiä hakemaan pois mut sen kämpiltä kun kuulemma "olin todella agressiivinen ja hän pelkäs henkensä puolesta" (kyseessä oli kuitenkin aikuinen mies).
Siitähän ne kivasti sitten tuliki poliisi herrat ja menin ulos niiden kanssa ja näin. Jostain syystä kuitenkin ne tuli sitten viewl uudestaan kun olin menny soitteleen taas ovikelloa kun saria odottelin niin uudestaanhan ne sit tuli ja laitto mut maijaan. Sanoin niille, et voidaanko venaa mun ystävää et se tulee ihan just ulos et jos se pääsee samalla kyydillä ja joo se kävi niille ja sitten ne heitti meidät ystävällisesti ruoholahden metrikselle. Vilkutettiin niille viel kun ne siitä kaarsi pois ja takas tuli kivat vilkutukset :) Kaiken kaikkiaan oli todella tapahtuma rikas ilta, mut hauskaa oli silti. Nyt menen nukkumaan et jaksan aamulla nousta saattamaan meidän vieraat kaupunkiin. unia <3