Katkerana sinut laskimme tänään haudan lepoon,jatkamaan matkaasi paikkaan mistä meillä ei ole kuin sanallinen kuvitelma mielessämme,onko se paratiisi? onhan sinulla nyt kaikki huoli pois mitä maan päällä meistä kannoit?
Se kuinka kauan tätä maallista elämää elämme,ei vähennä sitä eletyn elämän arvoa.Se aika mitä täällä olemme,on määrätty meidän ajaksemme.silloin olemme suorittaneet jotain arvokasta,sitä arvoa ei katso aika.
Niin suunnaton kaipuu valtasi mielen kun pieni uurna laskettiin,että sitä ei voi sanoin kuvailla. Miksi näin piti käydä? olen katkera itselleni siitä miksi en voinut lähteä kanssasi "yhdelle" vaikka siitä yli vuosi puhuttiin ja se päivä joka oli sinulle tärkeä,tärkeää se että olisin lähtenyt kanssasi 18 vuotis päivänäsi kanssasi vain yhdelle.Sanoit aina "ei susta ole,no?mennäänkö?" olen niin vihainen itselleni siitä että en huomioinut sinua ja jarnaa ehkä tarpeeksi.