Eilen illalla alko jo tuntumaan että huominen on helvettiä. Ja niinhän tää päivä sattu olemaan. Aamulla.. Aamulla.. Joo. Hermot meni. Äikän kaksoistunti ja palo kiinni niin opettajaan kun aineeseen ja kirjoihin ja siihen kun otti kirjat ja kun veikin ne pois ja kun oliskin tarttenu niitä. Ärr. Ja palo kiinni ääliöihin jotka ärsyttää tahallaan ja jotka käy väkivaltasiks kun niille sanoo että lopettais. Mustelmat ranteessa, että kiitos. Kiitos kun saitte mut entistä huonommalle tuulelle ja kiitos kun ranne on mustana. Kiitos.
Ärsytti kun enkun tunnilla en taaskaan osannu mitään. Sain adjektiivitestin takas ja hienoa, en päässy läpi. Puuttu puol pistettä. Oli sanakoe johon en vaihteeks ollu lukenu ja sekin niin täydellisesti varmaan meni.. Tukiopetus olis jees, mutta sen kukkakepin kanssa en halua istua koulussa yhtään sen enenpää kun on pakko.
Kuviksen tunti meni siinä höyryjä päästellessä saksien kanssa. Leikkelin papereita ja pahveja ja muovia ja sain repiä niitä niin paljon kun halusin. Rentouttavaa. Ruokkiksella olin aluks ihan innoissani ja olin jopa suhteellisen hyvällä tuulella. Tytskin kanssa soiteltiin ristiin rastiin eikä mitenkään pystytty saamaan toisiamme oikeeseen paikkaan. Tutorit visiteeras ja ilmottauduin ensimmäisenä siihen pestiin. Kattoo nyt mitä siitäkin tulee.. Niin ja eka RO kerto ettei matikan tukiopetusta ookaan ja käytävällä Maikki juoksi perään ja ilmotti saman henk.kohtasesti.
Ussan kaksoistunti. Perjantaina meille oli informoitu että sijainen tulee ja katotaan leffaa. No.. Sijainen ei tullu. Ja täydellisempää siitä teki vielä sen ettei mulla ollu ees kirjoja. Hyvä tutorin alku oikeen.. Sinnittelin tunnilla. Ja ope oli huomannu mun viime ja ehkä tänkin viikkosen hymyilyn niin päätti sitten laukasta hyvän vitsin musta luokalle. No jaa. Se oli kyllä aika osuva ja se piristi. Ope kyllä pyys anteeks siitä mutta ihan turhaan. Päivän ehkä kivoin asia.
Välkällä näin tytskin. Vuodatin kaiken. Hitto kun ei mikään onnistu. Ja otti niin päähän että kun menin takas tunnille niin olisin halunnu kiskasta jotain turpaan.
Vika ussan tunti ja olin vihanen ja loukkaantunu päästä varpaisiin. Ees Karrin nukahtaminen tunnille ei piristäny. Mikään ei vois olla huonommin.
Kävelin sokkarille jonne äiti tuli ostamaan meikkejä. Pääsin ees shoppailemaan. Pienimuotoisesti mutta sekin piristi. Ja ostettiin jäätelöt ja istuttiin autossa jossa se valitti miten paska päivä sillä oli ollu. Meinasin sanoa että samoin, mutta en jaksanu alkaa selittämään syytä.
Noni. Tulihan tääkin vuodatettua. Angst angst elämä on perseestä. Nyt meen kuunteleen HIMiä ja viiltelemään sukkapuikolla. Bye