Polku musta värit on vaan taivaassa
yksin astut eteen, muttet löydä polkuas
ei liikaa pyydetty ettei näkis ollenkaan
värit siveltimen elämästä muistuttaa
ei liian helppoo sanoo aina hyvästi
yksin taas kerran etsimässä itseeni
ei mitään sanottavaa, mutten aijo sanookkaan
astut taas kerran ajatukset muistuttaa
miks mun piti jäädä taas kerran yksin
silmist valuu kyynel elämäkin lysti
ei aina helppoo, enkä sitä kuvitellu
anna edes vastaus elämälle tarkotus
ei loppu helppoo muttei ollu alkukaan
satuttavat sanat elämästä muistuttaa
en kestä tätä, enään ollenkaan
parempi on kai nyt lopettaa