Katselen täältä kaukaa rakas taivaan isä, miksi äiti itkee? Miksi isällä on niin raskaat askeleet? Minäkö heille olen surua tuottanut, kun vain katselen täältä kaukaa.enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan. Voitko taivaan isä äitiä lohduttaa pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois? Voitko isän olkaa taputtaa, ettei niin kumarassa hän ois? Kerro heille, taivaan isä, etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan. Kerro että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on luojalleen ettei heitä malttaisi antaa pois. Hhuomaisipa äiti, kun hänen luokseen lennän perhosena ikkunaan. Tietäisipä isä miten tuulen mukana hänen poskeaan silittää saan. Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea. Ja kun vihdoin kohtaamme,löytää tarkoituksensa pettymys jokainen. Ne on kestettävä jotta juuri minä syntyisin. Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.