IRC-Galleria

Sateisena päivänä kyyneleet valuvat poskilleni.
Ikävä viiltää syvän haavan pieneen sydämmeeni.
Mä toivon niin,että sä olisit vierelläni,
pyyhkisit mun kyyneleet,parantaisit haavani
ja me palattais ajassa hiljaa takaisin.
Mutta kaikki on nyt turhaa,
sillä sylissäsi istuu nyt toinen,
sä olet kai onnellisempi näin.
Kumpa mä vaan voisin ymmärtää sen
ja jatkaa elämääni,aivan kuten sinäkin :/

elämässäni on ollut
suuri tyhjä aukko
sen jälkeen kun lähdit.
tunnen eläväni jotenkin
vajaata elämää,
olevani vain puolikas.
Tule takaisin ja
tee minusta taas ehjä.

jalallani astun rikki
syksyn ensimmäisen
jäätyneen lammikon.
ohut jää hajoaa sirpaleiksi
jotka kyyneleeni sulattavat.
pienet jäänsirut-
ihan niinkuin minä.

Muistan ne kaikki
ihanat päivät ja lämpimät yöt.
muistan sen upean kesän.
Vaikka se kaikki on mennyt ja
minulle jäi käteen vain
muistot,
se ei satu yhtä paljon kuin
ajatus siitä että
et muistaisi yhteisiä päiviämme,
asioita joita teimme,
juttuja joille nauroimme.
sattuu enemmän kuin
tuhat murskan iskua,
luoti sydämmeen tai
tieto siitä,
ettet ole enää minun.

eilen
mä heräsin
huomenna
mä nukun.
ylihuomenna
mä oon hereillä.
Mutta,
hetkeäkään en elä,
etten ajattelisi sinua </3

Hei hei mitä kuuluu?
sä kysyt ja kaikki on ok.
No hyvä sun on puhuu,
kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.

Mä oon niin iloinen kun näin sut jossakin.
Telkkarissa tai kadulla matkalla jonnekin.
Onnelliset kulkee käsikkäin ja hymyillen.
Moni paikka kutsuu, minnekään mä kuulu en.

Maalasin sut seinälleni sua vain oottaen.
Katsot taas minuun päin kuin mielisairaaseen.
Kai sulla on hauskaa, ainakin mä luulen niin
kun puolimatkassa joka paikkaan aina joudun eksyksiin.

hyvää huomenta
päivää
olen todella yksin
onko sulla lääkettä
yksinäisyyksiin
minä muistan sinua
muistan myös sinut
olen useesti paljon sinua muistanut
olen paljon sinua muistanut

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
ilman sua
ilman sua

olen asfalttiin tallottu ja todella vanha
olet helvetin viimeinen puutarha
en peloiltani ehtinyt ees pelätä
hyvää yötä
päivää
älä mua herätä
älä mua herätä

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
ilman sua
ilman sua

jotkut toivoo rikkauksii ja suurii lahjoi
mulle riittäis peruselämä, ei pitäis valittaa
enkä rikkoisi sitä, silti sitä ei millään saavuta
ei se paljoo auta, et kaikki kaatuu niskaan
on ihan turha huutaa tuskaa, ikinä koskaan
kun elämä kuitenkin kaiken aina murskaa
ei jaksa aina luulla kulkevansa kohti valoa
kun kuitenkin huomaan olevani ilman sinua

niin kaunis on maailma
koska ruma on kaunista
koska ruma on kaunista

Minä tiedän että minä olen minä
enkä edes muuta väitä
enkä näitä, sanoja
kirjoita lämpimikseni vaan päästän sydämestäni ja
sisältäni tunkeutuvan kaipaukseni valloilleen
eikä se aloilleen jää vaan tunkeutuu takaisin sydämeen, uudelleen
jotta se uudelleen voisi mua satuttaa, kiduttaa
eikä itku auta kyyneleet vaan vaihtaa paikkaa
silmistä sydämeen enkä voi tajuta miksi aina minua pakosta muistetaan
kun suru on ovellani tuska sängylläni ja ne lailla puukon viiltää minun sisintäni
maailma on sairas, eikä sitä voi parantaa
mut jos sä jäät se kauneudenkin antaa
elämä on peli, se loppuu aikanaan
mut hei, tule minun kanssani se loppuun asti kulkemaan

miksi minä olen minä, enkä kukaan muu?
miksi edessäni kauneus lakastuu?
eikä rakastuu voi, koska silloin valot sammuu
pimeydessä valo unohtuu

näinkö poliitikot musta välittää, hahhaa
ne mitään välitä, ei kukaan välitä
sanomattomia sanoja, suljettuja ovia
mun elämäni tarina ilman iloa
kaipaan sitä mitä sulta en saa
muutamia sanoja, mutta kai se on liikaa pyydetty
ja edelleenkin sama pystytetty muuri seisoo edessäni,
minne vaan menen tai katson
on se kummallista kuinka sitä hetkeks rakastuu ja ihastuu,
mutta eron hetkellä minuutit muuttuu tunneiks ja päivät viikoiks,
kuukaudet vuosiks ja vuodet ikuisuudeks
mä haluun vaan rakastaa sinua mutta tää epävarmuus löytää taas musta
kolon jonne porautua, kaivautua ja muuttaa asumaan
aina vaan samaa elämäni parodiaa

miksi minä olen minä, enkä kukaan muu?
miksi edessäni kauneus lakastuu?
eikä rakastua voi, koska silloin valot sammuu
pimeydessä valo unohtuu

ja niin kuin köyhälle köyhyys sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin sinulle kauneus sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin köyhälle köyhyys sopii, minä sinua rakastan
ja niin kuin sinulle kauneus sopii, minä sinua rakastan

Sinua vielä täällä muistelen/
anna anteeksi sua ymmärtänyt en/
olin sielultani rikki, lapsi kohtalon/
joka silloin tiennyt ei mitä rakkaus on/

Muistan kuinka toisillemme luvattiin/
Sua ilman kuolen tai joudun helvettiin/
kanssasi sain täällä hetken olla onnellinen/
kaikki kaunis katoaa nyt mä tiedän sen/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/


Nousee muistot, kuin kuolleet haudoistaan/
tänä yönä juhlimaan ja laulamaan/
kunniaksi ystävyyden ristinmerkin teen/
se on jotain joka sulle merkitsee/

sataa lunta hiljaa tähän kaupunkiin/
sun kasvos nään kun katson taivaisiin/
hetken ennen kuolemaa ikuisuuden tajuan/
kuinka paljon sua rakastan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/

vaik kaikki kaunis katoaa/
ei muisto ystävyyden kuole milloinkaan/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
en rauhaa sielulleni saa/
vaik sut sydänmeeni silloin hautasin/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
ei muisto ystävyyden kuole milloinkaan/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/

Miks kaikki kaunis katoaa?/
rakkaat viedään meiltä liian aikaisin/
ei levottomat rauhaa saa/
tänne etsimään jää toinen toisiaan/