oon ollu itsekäs ja epäreilu monesti
mut en mä oo sokee ja siks kokemukset opetti
mä oon käyny pohjal ja selvinny tän,
siks tää päivä saa mut herkistymään.
nostanpään ja jään paikoilleni,
kato seki vaatii taitoi veli.
En pyydä tuomaan taivaalta kuuta enkä tähtiäkään, mä haluun sulta jotain muuta, kultaa. Olen renttu enkä kelpaa kuninkaaks, mut sydämeni saat, jos aarteesi sä jaat, kultaa, kultaa, kultaa, kultaa ♥
Oon vaan kohta niin hengisesti kyllästyny tähän kaikkeen paskaan, kaikkien valehteluun esitetään niin kauvan hyvää kaveria kun miusta on jotain hyötyä...
ja kyllä miulle voi tietenki vittuilla niin paljon ku huvittaa ja haukkua enhän mie niitä itteeni ota kun ei miulla varmaan tunteita oo ja vielä kehtaan valehdella päin naamaa
ja miun pitäs olla se niin sanottu ''hyöty kaveri '' kuunnella kaikkiean murheet ja olla se auttava käsi
mutta en ees muista kuka miulta ois kysyny et mitä miulle kuuluu, onko joku hätänä tai tehäänkö tänään jotain