IRC-Galleria

parisuhteen elämänkaariMaanantai 28.07.2008 16:41

Ensin tavataan baarissa.
Jutellaan, tyttö kihertää niin, ku mielipuoli,
jätkä kertoo huonoja vitsejä. (kaikkihan kännissä uskovat olevansa hauskoja)

Yhteinen yö johtaa tekstailuun,
tekstailu johtaa tapaamiseen,
tapaaminen seurusteluun.

Pari seurustelee
ja jo muutaman viikon seurustelun jälkeen
on linnoittauduttu toisen asuntoon melkein kuin avopariksi. (akkakin osaa jo nalkuttaa)

Pari kuukautta menee hyvin eri osoitteissa,
kunnes mielessä alkaa itää Yhteinen asunto,
ihan oma koti. (ihanaa!!)

Lehden palstalta löytyy ilmoitus
Annetaan vuokralle pieni söötti rivarikaksio
tai sitten kolmella huoneella ja saunalla varustettu omakotitalo.
Pariskunta saa asunnon, nainen on enempi innoissaan.
(Miehiä ei todellisuudessa kiinnosta missä luukussa ne majailee, jos palvelu pelaa)

Aletaan sisustaa kotia. (Lue: Nainen sisustaa)
Ihanat ruskeat pöytäliinat, turkoosit tyynyt, parit kynttilät olkkarin
pöydälle, kuivakukkia kauniiseen iittalan vaasiin.
Keittiössä komeilee marimekon (oksennuksen nostattavat) verhot,
samaa sarjaa pöytäliina, peltiset sokerikipotkin komeilee unikko-kuvioisina
liesituulettimen yläpuolella.
Ja mikä sen ihanampaa kuin kolme mariskoolia (aitoja) kauniissa
rivissä näkyvällä paikalla.
Makuuhuoneessa värit on hempeää roosaa,
päiväpeitto suorassa ja kaksi unelmapehmeää tyynyä siinä päällä.
(Koti on siis rönsyilevän tyttömäinen nukkekoti,
mies on melkein kuin koriste sen kaiken keskellä.
Verrattavissa roskapussiin.)

Pariskunta on ehtinyt viettää yhdessä
noin kolmisen kuukautta ja uudessa kodissa siitä
ajasta n. kolmisen viikkoa,
kun naiseen iskee hoivavietti.
Ensin itää pienen pieni ajatus vauvasta,
mutta mies ei ehkä vielä suostuisi
ja (Onneksi) naisen päässä itää tervepelko tuon kuumeen rinnalla.
Mutta otetaan ihana pörröinen kissa meidän vauvaksi..
Ja niin tehdään...

Kuluu kuukausi eteenpäin.
Kissa on kotiutunut ja sisäsiistiytynyt
vaikka ensi alkuun se kusi pitkin seiniä ja paskanti
ihanalle plyysimatolle. (voi itkun pimpura!!!)
Olisi taas saatava jotain ihanaa tähän rakkauteen.
Pariskunta päättää hankkia takapihalle
monien mummojenkin suosiman keinun,
jonka selkänojalle laitetaan torkkupeitto roikkumaan.
Ja tietysti unikkokuvioiset istuintyynyt...
(Mies saa muuten hirveät hermot akaltaan,
jos ei sit muista sateella hakea niitä sisälle)

Takapiha alkaa muistuttaa barbien unelmataloa myös.
Sillä nainen laitattaa äitinsä kanssa mitä ihmeellisempiä
rönsyjä roikkumaan katosta ja puutarhapöydälläkin komeilee
jos jonkinmoinen ruukkuräähkä.

Puoli vuotta seurustelua takana.
Jälleen täytyisi saada parisuhteeseen jännitystä.
Koti on valmis, kissakin jo löytyy,
mies on muokattu siinä sivussa mieleiseksi.
Hmm.. aletaan puhua vauvasta.
Mies ei vielä suostu.
Otetaan siis toinen kissa.

Puoli vuotta eletään jälleen eteenpäin,
nainen tyytyy vain väliajoin valittamaan tylsyyttä.
Lopulta mies suostuu vuoden seurustelun jälkeen
hankkimaan vauvan.

Raskaus alkaa muutaman yritys kierron jälkeen.
Nainen puhkuu ihanaa odotusta!
Hän hankkii ensimmäisen 12 viikon aikana
vaatteita, kenkiä, leluja vauvalle.
Mies on pienesti iloinen vauvasta,
mutta alkaa tuntea kauhua, kun lapsenvaate kasa kasvaa.

Ennen raskauden puoliväliä
nainen on hankkinut sängyn, vaunut, turvakaukalon,
hoitopöydän, pöydänkulmasuojat, tuttipulloja, tutteja
ja paljon muuta krääsää vauvalle.

Perheen auto, pieni näppärä toyota
vaihdetaan farmari volvoon.
Neuvolassa käydään joka kerta yhdessä,
mies ei saa juoda, eikä polttaa koska nainenkaan ei saa.
Miehen täytyy myös huolehtia kodista, sillä nainen ei voi jaksaa.
Mies myös passaa naista. (avovaimosta tuli avohirviö ja mies joka oli valmiiksi
tossukka on nyt supertossukka)

Ennen lapsen syntymää rynnätään äkkiä kihloihin.
Ollaan edes virallisesti sitoutuneita, kun synnytetään.
(sormushan sen tosiaan kertoo)

Lapsi syntyy.
Nainen hehkuttaa ystävilleen kuinka isän sydän vietiin.
Mies hehkuttaa kavereilleen kaikkea sitä mitä aikoo
lapsen kanssa tehdä, kun tämä kasvaa.

Arki tasaantuu nopeasti.
Kukaan ei enää kanna lahjoja ja harvat soittavat
enää kysyäkseen vauvan voinnista tai kasvusta.
Ja mikä pahinta, ketään ei kiinnosta naisen vointi.
Hän on nyt äiti, kuten moni muukin ja äidithän jaksavat.

Lapsi kasvaa.
Oppii uutta, sotkee, metelöi.
Nainen väsyy, mies tulee töistä ja saa kiukkuisen
lapsen syliinsä ennen kuin ehtii "hei" sanoa.
Nainen aloittaa tutuksi tulleen saarnan.

Jälleen alkaa tylsyys ja tappava tasaisuus uhata suhdetta.
Mennään naimisiin- keksitään.
Sehän meidän liittomme pelastaa.

Häälehtiä, pukuja, stressiä.
Kaiken kauheuden jälkeen vietetään upeat häät,
nainen loistaa valkoisessa, mies hymyilee hömelönä hääkuvassa.

Nyt ollaan Herra ja Rouva täydellisyys.

Nainen alkaa odottaa toista lasta.
Ja otetaanpa perheeseen koirakin.

Pikku kakkonen syntyy
ja arki vaikeutuu ja raskautuu.
Nainen tuntee hukkuvansa kodin sisälle,
mies väsyy naisen jäkätykseen.
Lapset vain elävät onnellisen tietämättöminä kaikesta.


Vielä he päättävät rakentaa oman omakotitalon.
Talossa on kaksi suihkua pesuhuoneessa, suuri sauna.
Keittiön hanat ovat automaattisia, nainen tahtoo valita
ilmastointilaitteenkin vaikkei niistä mitään ymmärrä.
Lattiat laminaattia, seinissä kallis tapetti, kaikki
täytyy olla sävy sävyyn.

Talo valmistuu ja perhe muuttaa.
Kaikki sujuu vuoden verran hyvin.
Vaikka perheessä riidellään usein väsyneinä
arjen koukeroihin.
Pikkuhiljaa riidat lisääntyvät ja lisääntyvät.
Mies viettää enemmän ja enemmän aikaa poissa kotoa,
nainen valittaa ja päättää itsekin lähteä tuulettumaan.

Baarissa on uusia uroksia,
niitä komeita toivoja nuorille vapaille naisille.
Siellä on myös uutta minihame kansaa.
Miehen silmät eksyvät ennen naisen silmiä.

Oma kumppani alkaa tuntua liian tutulta.
Nainen on miehelle verrannollinen omaan oikeaan käteen.
Mies naiselle verrattavissa kuluneeseen moppiin
taikka haisevaan vaippaan.

Mitä enemmän he kulkevat ihmisten ilmoilla
sitä houkuttelevammaksi ajatus vapaudesta käy.
Riidat lisääntyvät, lopulta kaikki kärjistyy kun uutukaisesta
volvosta rikkoutuu vaihdelaatikko.
Sitten lapselle tulee korvatulehdus, laskut kasaantuvat,
vessan hana vuotaa.

Riidellään räväkästi ja toinen lipsauttaa
sanat: Mä haluan erota.
Ja niin kaunis satu saa loppunsa.
Edes turkoosi viltti, unikko verhot,
kaksi pörröistä kissaa, farmarivolvo tai omakotitalo
eivät enää tuo onnea!

Eropaperit kirjoitetaan.
Harkinta aika lusitaan ja kaikki on loppu.


(Tämähän on pelkkä yleistäminen,
mutta useimmissa tapauksissa näin käy tänä päivänä.
Miksi?
Siksi, että me haluamme koko ajan jotain uutta,
emmekä tyydy siihen mitä meillä on.)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.