IRC-Galleria

Kyllä, olen katsonut peiliin ja sanonut "En halua edes kuulla, mitäs jos vaikka tekisit asialle jotain? Kukahan ne asias yleensä sotkee, turha siinä on selitellä ja voivotella."

Ota vielä pari ja sammu.

"Muuten ehdotan, että potilas itse miettii, pitäisikö tässä elämänvaiheessa hieman keventää harrastusten määrää, jotta ei liikaa väsy."

Absolutely.

Päivästä ei selvitä enää ilman Panadolia ja Mobilatia. Sen siitä saa, kun ottaa oman työpöytänsä käyttöön kirjotuksiin lukiessa.

Loma alkoi, missä Johanna? Koululla.

Elkää huoliko, ei ole oodin tai minkään muun paikka, totesinpa vaan, että letti lähtee. Loistava hamppuperuukki olette olleet, kasvaneetkin olette sen verran, että moni barbie saisi päähänsä hiukset nukketehtaalla. Olen teistä ylpeä *en*, ja ikävä kovanlainen iskee varmasti *ei*. Merci.

Tämä on fakta: Mä en kirjoita galleriablogiin tai minnekään muuallekaan mitään negatiivista ihmisistä, jotka on mulle tärkeitä.

Aina se vaan ottaa aivoon, nimittäin ihmisten tekopyhyys. Jos teitä ei oikeasti kiinnosta, vaan suostutte puhumaan ja esittämään hyviäkin ystäviä vain seuran puutteessa ja pakon edessä, niin älkää kiitos edes vaivautuko. Kuinkahan moni osaakaan näytellä niin hyvin, ettei ihminen ymmärrä toisen kieroutta? Veikkaan ettei monikaan.

SIIS... Tiedän että sinäkin vihaat minua, joten älä kiusaa itseäsi: Ei sinun tarvitse olla mulle kaveri silloin, kun joudut olemaan kanssani kahden kesken, kun muulloin olenkin sitten ilmaa. Eipä mitään henkilökohtaista, dra åt helvete, kyss fittan :))

Pahoittelen, kun porukat eivät ostaneet/teetättäneet monen sadan euron kolttua.

Anteeksi myös siitä, että käytän rahani mieluummin harrastuksiin ja muihin mulle tärkeisiin asioihin, ku johonkin Wanhojen päivään.

Nöyrimmät anteeksipyyntöni siitäkin, että rahaa menee tässä perheessä lukion kirjoihin + kirjoituksiin, ulkomaanmatkaan, autokouluun ja muittenkin ihmisten elättämiseen.

Joten... Itkekää paskaa :))

... ja muuten, tämä ei koske ketään teistä, jotka saatatte joskus lukea galleriablogiani.

Njoo, soundtrack-hetkiä. Nostalgisia nää suomenkieliset Leijonakuningas-biisit...