Olipa sit kahen viikon tauko koulusta. Eikä kyllä ollu ikäväkää, ikävä ennemmin oli palata niille tunneille ja saada kaikki rästitehtävät tietoon. Ei oo mitää herkkua... Eikä muutenkaa, matikan yo perjantaina ja tänää alotin harjottelun. Mut sit se on ohi ja antibioottikuuriki loppu, ni totta pitää ainaki yksille lähteä. ;)
Muttaku se on perjantai, lauantaina reenit ja kirjotusten jälkeen pakko alkaa käymään taas pitkästä aikaa. SM-jatkosarjan turnaus tulossa parin viikon päästä. Sain kuulla tänää että mua ollaan laittamassa vaihtopenkille. Ei siinä mitää, oonha mie ollu _paljon_ pois reeneistä, mutta kuitenki aikalailla pois mun käsistä ne syyt. Jos mulla ei ois ollu koulua, ni oisin kerenny reeneihin JA lukemaan psykaa (ja nyt matikkaa), muttaku koulua on ni no can do. Ja lisäks toi angiina iski, ni ei senkää takia oo päässy. Ja tiiän et pelikavereista jotku lukee näitä, ainaki vieraskirjasta päätellen, joten oottakaa ens vuotee ko teä kirjotukset alkaa, ni tiiätte minkäverran siihe lukemiseenki joutuu käyttämään aikaa. En mie tahallaan pois oo, uskokaa vaik huviksenne.
Oon lisäks iha sairaan väsyny. Vois yrittää mennä aikasin nukkumaan, muttaku ei vaan huvita. *huoh* Stressistä johtuen luultavasti oon tosi levottomalla tuulella ja muutenki vähä ahistuneen olonen. Ja mattoki on vielä pihalla, toista viikkoa jo, hmmh, kai seki pitäs hakia sisälle. Muttaku jotenki... ei vaan saa aikaseks! Saamaton olo ja mun mehujäät on taas loppu. En koe että missään tällä hetkellä olisi mitään järkeä, kaikki hukkuu omaan järjettömyyteensä. Ajatukset hyppii astiasta kukkaruukkuun ja toivon että jotain jännää tapahtuis ees joskus. Tahon uusien ihmisten seuraan, ei sillä että vanhoissa jotain vikaa olisi, mutta vaihtelun vuoksi.
En millää malttas oottaa, että lukio on käyty ja oon vapaa lähtemää pois täältä. Suunnitelmat on vielä hyvin hataralla pohjalla, mutta Iso-Britannia olisi kuitenki suuntana. Muutenki se vapaus valita missä halua asua ja loputtomat vaihtoehdot ja mahdollisuudet houkuttaa. Ei vaan jaksais olla paikallaan enää. Toisaalta liiallisten mielenkiintosten vaihtoehtojen tulva voi olla liikaa ja sitä ei sitten osaa enää ollenkaa päättää. Ehkä tää selkiää vielä tästä. Joskus.
Ja lisäks oon taas kyllästyny näihin hiuksiin. Mietin punasta, kolmen vuoden tauon jälkeen se vois olla iha jännä. Hmmh, torstaihi asti aikaa päättää.
"The more I show the way I feel
The less I find you give a damn
The more I get to know
The less I find that I understand"
No joo. Nukkumaan vois mennä, jos vaikka unia näkis.
Over and out;
Katiska
