IRC-Galleria

" Giving you this and that
Giving gave me nothing back
It's all related to
All the things I do
Feeling like a fool inside
Seeing all the things you tried
I am nothing

I look, I sign
I need someone
Inside, to help me out
With what
Im trying
I'm crying
I'm frying
In a pile of
Shit
I'm dying
I'm dying
I'm dying "

1, 8, 1, 20, 8, 6, 9, 7, 7 & 1

744 160

---

Tajusin, että yhestä merkinnästä on hävinny ä:t pois. Vähän jännä, pelottavaa.

Mietin kenelle lauluni teen..

---

Kyynel suolainen
Valuu poskeani nuollen
Jättää jäljen
Kuin arven
Se pyyhkiytyy
Ja unohtuu

Kylmä käsi lepää
Päällä pään
Painaa alaspäin
Miksi tunnen näin?

Suru koskee
Kipu surettaa

Maanantaina manaaja munii munia ja manaa massoja.
Hän matkii mangoa ja tanssii tangoa.
Maanantaina manaaja maistaa muistoja, mahtaavat ne maistua.

argh :D En viitti enää edes jatkaa

Runoja vaisuja
Sanojen kaikuja
kuuntelen

Ääniä hentoja
Tekojen jälkiä
katselen

Elän lähellä sydäntäin
Lähinnä lyövää
takovaa
vaativaa
tahtia

Tärkeät, merkittävät asiat ympärillä
Vain ihmettelen

Pakko tehdä jotain, ettei joudu katumaan.

---

Btw, joskus vituttaa. Nyt rupes vituttamaan. Vois mennä pois tästä, täältä, tuonne, pois.

Joskus kauan sitten tapahtuneet asiat alkavat vaivaamaan. Niitä pohtii ja miettii voisivatko asiat olla aivan toisin nyt. Samalla kysyy itseltään, miten asiat todellisuudessa ovat. Ahdistaa menneet. Kaikki sanat, teot ja ilmeet pysyvät mielessä pitkään. Ne voivat haalistua, mutta kukaan ei voi pyyhkiä sanojaan pysyvästi. Nuo ehkäpä mitättömän pienet seikat saavat ilon katoamaan. Tilalle saapuu hämmennys ja jano oikeasta, varmasta tiedosta. Herää kysymyksiä omasta merkityksestään. Kysymyksiä, jotka pohtivat kenelle kipu kuuluu ja kenelle ei, miksi kipu kuuluu minulle. Kuka ansaitsee ne peruuttamattomat sanat, jotka saavat hajoitettua heikon maailman. Jokainen päivä tätä tapahtuu, sanotaan jotain, eikä ymmärretä sanojen voimaa. Joskus tulee huonompia päiviä, jolloin satuttavien sanojen määrä on suurempi. Silloin vajoaa. Todellakin tippuu muutaman rappusen kohti epäonnistumista. Silloin joskus.

~ Olen itkenyt, paljon kipua tuntenut
Poistunut, mutta aina takaisin ryöminyt
Kauas katsonut ja onnesta haaveillut

Koskaan en uskonut nousevani
Jaloilleni
Koskaan en ymmärtänyt sanojasi
Ilmeitäsi

Kun nyt jaloillani seison ja onnen nään
Ymmärrän sanasi ja kaadun ikävään ~

Dumdum, dam dududum.

Jenny eilen yöllä : "Se oli tuskan parahdus, paskan turahdus"