Kuvahan siis on muuten otettu meidän ihanalta Helsinki-Turku-reissulta. Junamatkat olivat yhtä ilmeilyä ja maisemabongausta (ainakin minun osalta). Kyseinen kuva nimittäin tupsahti keskeltä minun ottamia auringonlaskukuvia, spontaaniutensa (?) ja kauneutensa takia se tiivistää minun ajatukset kouluun menosta! (: Mitä hemmettiä sepostan...
Huhhuh, loma oli lyhyt.
Mjäh. Pakko se on raahautua kouluun...
Toivottavasti ei ole kamalan ranggaa...
Ja on kultaakin ikävä....
Myh.
Sitten vielä vähän käännetään veistä haavassa:
" Muistan kaikki heinäkuut, ei oltu niin kuin muut.
Muistan merimiesten kasvot arpineen, kun laivat saapui satamaan,
toi merten takaa miehet maailman mukanaan.
Ei ollut meillä mammonaa maallista juuri ollenkaan.
Silti keisareiden lailla kuljettiin.
Aamuun asti valvottiin, korvaan tytön vieraan maan me kuiskattiin.
Tää yö on aikaa, me ei mennä nukkumaan.
Jos uskot siihen taikaan, on sun tähtimerkit kohdallaan.
Ja pienen hetken koko maailman omistaa
sä saat. En helminauhaa tahdo sadun kaukomaan,
mä vain jos voisin rauhaan ikuiseen tän maailman tuudittaa.
Nyt muistoissa on nuoruuteni heinäkuut. Ei oltu niin kuin muut.
Ei paljon mietiskelemään taidettu aina ehtiikään,
et joskus hiukset tummemmatkin harmaantuu.
Ja ympärillä jatkaa vaan suurensuuri maailmanpyörä kulkuaan "
ja lukemaan.