sä hiivit mun mieleeni iltaisin
äsken kun yölampun sammutin
suljin silmäni ja melkein säikähdin
niin elävänä sinut edessäni näin
melkein kuulin äänesi
vastaavan mun kutsuuni
niin todelliseks luulin kuvasi
hetken tunsin sinut täällä
jossain lähelläni
se levottomaks sai mun sydämeni