IRC-Galleria

ATTENTION-Whore

ATTENTION-Whore

Tietää et annat mulle tänä iltana <3

.. : )) <3Maanantai 16.11.2009 17:38

lueskelin tossa äsken Jannikan blogia ja tuli hieman jänskäisä olo.. o.O oli taas kerran pari kohtaa joihin takerruin.. kuten esim. tässä tulevassa kohdassa mua jäi mietityttään et oonko mä kenties unissani pyytäny jannikaa kihloihin tai jtn? XDD

Hiekkalaatikkoikäisestä asti olen tuntenut yhden parhaimmista ystävistäni, eli suunnilleen tähän mennessä 9 vuotta ja vajaa 10 kuukautta, suunnilleen. Monta vuotta kestänyt ystävyyssuhde on vakaampi ja voi pysyä ehkä helpommin kasassa, riippuen myös, kuinka paljon toisiaan näkee saatika miten asioista keskustellaan ja kerrotaan asioita puolin jos toisin. Parisuhteen alku perustuu usein pitkälti - kyllä, ihastumiseen ja että näkee toisessa jotain, joka vain osaa miellyttää - myös "hätiköityyn" oletukseen yhteisestä tulevaisuudesta jonkun toisen kanssa. Omasta mielestäni hieman hassua, että ensin tunnetaan ystävän/ystävien kanssa monia monia vuosia etkä kuitenkaan ole aikeissa mennä kihloihin - saatika naimisiin - hänen/heidän kanssaan. Sitten eräänä, enemmän tai vähemmän kauniina päivänä, tutustut johonkin itseäsi miellyttävään ja kiinnostavaan persoonaan ja henkilöön, johon haluat väistämättä tutustua. Toiset odottavat kauemmin, toiset ovat vakuuttuneita suhteensa vakaudesta jo parin viikon tuntemisen jälkeen ja omasta mielestäni jotkut menevät äärimmäisyyksiin kihlautumalla esimerkiksi kahden kuukauden seurustelun johdosta. Sinäänsä sellainen varmuus toisesta on ihailtavaa, enkä epäile, etteikö sellainen voisi kestää tai ylipäätänsä toimia. Silti, vaikka kuinka majavaani rakastan ja voisin sanoa "tahdon" vaikka ensi viikolla, haluan silti olla 100% varma siitä missä mennään ja kenen kanssa. Tiedän, ehkä hieman ristiriitaisia ajatuksia - ensin olisin valmis astelemaan alttarille hääpuvussa, seuraavaksi epäröin, että jos jaksaisin kuitenkin odottaa - mutta asiassa onkin vain kyseessä minun oma pääkoppani, josta en oikein meinaa ottaa selvää ((:

ITSEASIASSA jäin miettimään koko blogimerkintää.. se oli erittäin kummastuttavan pohdinnallinen.. ja voin kyllä myöntää että taidan olla hieman tyhmä koska minulta meni ainakin jotkut kohdat hieman ohi.. ainakin hetkellisesti.. ehkä se taas toisaalta johtui tekstin vihreydestä mustalla pohjalla.. ja se sekoitti aivoni.. no sitä en tiedä mutta lopunperin kuitenkin tajusin : ))

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.