(mut kirjotan vaan kivoja asioita kivoista ihmisistä, koska muuten tää on liian hirvee D:)
1. Listaa asioita 20 eri ihmisille, joita haluat sanoa, mutta et (koskaan) tule sanomaan.
2. Älä paljasta keitä he ovat.
3. Voitte kommentoida, mutta en saa vastata arvuutteluihinne.
1. A-p-u-a. Sä saat kunnian olla ensimmäisenä, koska.. sä ansaitset sen. Tai et sä varmaan, mut mä en voi sille enää yhtään mitään et kyllä sä. Oikeestaan, mä en voi sille mitään, et mitä ikinä sä teet, oot, olit, tulet olemaan, mä pidän susta aina. Ja välillä vähän liikaa, musta tuntuu. Ihan mitä ikinä tapahtuu, tai kuinka paljon vaan mä saan järkeä päähäni, sä oot mulle jotain niin erityistä, että sitä ei voi ees sanoin kuvailla. Mä haluan, että sä oot ylpee ittestäs.
2. Mä en voi koskaan saada tarpeekseni susta! Silloin kun me ollaan samassa huoneessa mä vaan tunnen sen saumattoman "yhteyden" joka meillä on. Ihan kun meiän ajatukset kulkis samoja uria, ihan kun me luettais toistemme ajatukset. Ennen sua (eli joskus tosi kauan sitten) mä en osannut kuvitella, miten hienoa se on, kun joku oikeesti täydentää sun alottamat lauseet.
3. Vaikka mua vähän pelottaa, mitä mieltä oot musta, ni mä tiedän ainakin, että en kyl helposti päästä irti! Vaikka en ehkä joka päivä soittele ja vaikutan sitä, että välttelen sua, ni se johtuu vaan siitä että mä teen kaikkeni järjestääkseni sulle ihan oikeesti TARPEEKS aikaa. Ei sua nähä vaan vilaukselta kahvilassa, vaan sun kanssa vietetään tunteja ja tunteja. Koska meillä on aina meiän outoa hauskaa, ja mä pidän siitä.
4. Voivoivoi. Jukra, millanen säkin oot nykyään. Mutta mulle on ollut ilo huomata, et millaseks ikinä sä muututkaan ulkoota, sä oot sisältä aina jokseenkin sama vanha itses. Paitsi ehkä vähän onnellisempi nykyään ja se jos mikä on kieltämättä kaunista katseltavaa. Sä oikeen hehkut! Ei mua sielleen haittaa, vaikkei ihan joka päivä nähdäkään, koska musta meillä synkkaa yhäkin yhtä hyvin kuin ennenkin.
5. Tää on ehkä julmaa sanoa, mutta "huomasin" sut vasta tässä ihan.. vähän aikaa sitten. Oot aina ollut jotenkin sivullinen, mut yks päivä katoin et WOW, tossa on vasta persoona! Eli kehittyvää ystävyyttä luvassa. Me tullaan juttuun aivan upeesti, upeemmin, kuin mä olisin koskaan osannut kuvitella!
6. On tosi kiva ollut huomata, kuinka hyvin me yhä tullaan juttuun. Vaikka sulla onkin välillä pahoja päiviä, niin ei se haittaa, hyvinä päivinäs oot ehkä noin maailman ihanin ihminen. Sä oot samaan aikaan rento ja fiksu, ja se on jotian mitä arvostan mun ystävissä. Jotenkin ehkä sun asenne joihinkin asioihin huolettaa, kun sä pidät monia asioita vähän liian itsestäänselvyyksinä, mut se on vaan osa sun persoonaa. Enkä mä oo sitä muuttamaan.
7. Mua päivä päivältä ärsyttää enemmän ja enemmän se, etten osaa jotenkin ottaa suhun yhteyttä. Se olis niin helppoa: puhelin käteen ja soittaisin, mut kun.. ei me koskaan olla oltu mitään ylimpiä ystävyksiä vaikka ollaankin tunnettu jo suht pitkään, joten musta tuntuu et kohtalo jotenkin on päättäny, ettei meistä voikaan tulla kavereita.. vaikka ei se niin oo, mä tiedän et meillä olis.. hulvatonta!
8. Aww, eka mikä mulle tulee susta mieleen on et oot ehkä noin maailman söpöin ihminen. On tosi sääli, et oot vieläkin vähän sellanen kaverinkaverinkaverinkaveri-tyyppinen hyvänpäiväntuttu mulle, vaikka oikeesti tykkäisin ehkä tutustua suhun paremmin. Sussa on täydellisessä tasapainossa kevytkenkäisyys, fiksuus ja luovuus. Ehkä mä alan tunkeutua sun seuraas useemminkin!
9. Sun kanssa mä oon aina jäänyt tilanteessa kuin tilanteessa, hyvässä ja huonossa paikassa suustani kiinni.. Ja nyt yhtäkkiä, me ei enää ikinä tavata. Se on sääli, koska oon varma et susta on muuksikin, kuin vain hyväksi juttuseuraksi. Kyllä me vielä tavataan, siitä oon ihan varma. Enkä malta odottaa!
10. ... Amen. Ja taivan portit aukeaa. Tai jotain. Mut se on niin, että jos mulla olis vähääkään vankempi usko taivaaseen, ni mulle sä olisit taivas. Sä edustat noin ehkä kaikkea, mitä mä oon ikinä toivonut tai ikinä tarvinnut. Mä ajattelen sua jatkuvasti. Silloin kun on hyvä hetki, mä kiitän siitä sua ja silloin kun on paha hetki, mä tiedän et vaikka sä et ehkä ymmärtäis tai sulla ei olis aikaa puhua tai vastaavaa, niin silti sun äänen kuuleminen sais mut tajuumaaan, kuinka mun maailma on vielä tukevasti perustuksillaan. Ja mä en voi mistään muusta olla niin onnellinen, kuin siitä, että mä tiedän sun pitävän mua niin kasassa kun vaan voi, niin kauan kuin vain tätä maailmaa jatkuu. Sä oot ehkä yks pääsyy siihen, että mä oon pysynyt ihmisenä. Ei, sä oot varmaan ainoa syy.
11. Mä en tiiä mikä maaginen voima sussa on, mutta sä oot ainoo ihminen, jolle mä oon oikeesti pystynyt puhua.. Jotkut kutsuu sitä avautumiseks, mutta joo, mä nyt avaudun vasta ruumiinavauksessa. Sulle, mä oon kuitenkin pystynyt avaamaan suuni ja sanomaan sanoja, joita mä en kenenkään muun edessä pystyis muodostamaan. Ja se jos mikä on enemmän kuin outoa, koska oon tuntenut sut noin murto-osan verran siitä, mitä oon tuntenut monen muun. Sä oot vaan niin viisas ja sulla on niin paljon elämänkokemusta, että mä tiedän sun ymmärtävän. Ja ehkä sä ymmärrät siksikin, että sä oot kokenut samoja asioita kuin mä, tosin vaan potenssiin viistoista.
12. Mä rrrakastan meiän hyväntuulista ystävyyttä, sitä kuinka me voidaan tapella tulematta riitoihin ja väitellä olematta eri mieltä. Sun kanssa mä voin puhua hassuista asioista, innostua ja nauraa, ja sä oot aina täysillä mukana. Ja siihen kun vielä lisätään se, että pystytään ihan pokkana jutella myös ydinfysiikasta, niin eiköhän meillä oo mitä mainioin ystävyys kasassa. Ja hei, iisisti, kyl me vielä tavataan. Ei kannata antaa pienten taukojen häiritä. Ei me kuitenkaan mikskään muututa! Meillä on vielä koko elämä aikaa toteuttaa kaikki meiän suunnitelmat.
13. Et sä oikeesti ärsytä mua niin paljon kuin annan ymmärtää. Tai kyllä sä, mut on piirun päässä, et anelen sua takasin. Se on ehkä kyllä vähän sustakin kiinni: muuttuisitkos? Mä en pidä sun teennäisyydestä, kun tiiän, miten hieno ihminen sen takana on. Meillä on ollut lukemattomia hyviä hetkiä, ja kaiken tän vittumaisuuden takana mä haikailen niitä lisää. Jaksa odottaa, vaikka tiiän et välillä mua on vaikee ymmärtää.
14. Auts, mä tiiän et ärsytän sua big time. En mä oikeesti haluis vaikuttaa siltä, et luulen et ollaan jotain ylimpiä ystävyksiä, mut jotenkin mä oon vaan ajautunut tähän. Sori oikeesti. Meistä tulee viel hyviä ystävyksiä, sitten kun tää vaihe vaan menee ohi, sen tiedän. Sä oot ihan anutlaatuinen tyyppi, hupsu ja fiksu, hauskalla tavalla samanlainen kuin mä, mut silti erilainen. Mut yritä säkin ymmärtää, et kaiken sen takana, mitä teen ja sanon, mä oon ihan tavallinen ihminen.
15. Musta tuntuu, että sun seurassa mulla menee kieli solmuun. Tai ehkä tuntuu vaan siltä, kun sä ite oot niin paljon eläväisempi kuin mä. Sun kanssa on kiva olla, kiva jutella, vaikket ookaan mikään Einstein. Haluisin kyllä tutustua suhun paremmin, koska oot erinomaista seuraa.
16. Sun seurassa mulla on jotenkin.. turvallinen olo. Pidän siitä, kuinka avoin sun seurassa voi olla, ilman että sä arvostelet mitään. Rakastan sitä sun nyökkäystä, joka tarkottaa että sä ymmärsit ja säilöt kaiken sanotun syvällä jossain sun suuressa sydämessä, etkä varmasti kerro eteenpäin. Sun kauneus, sisäinen ja ulkoinen, hehkuu kilometrien päähän.
17. Jos vaan mulla mitenkään olisi mahdollisuus, haluisin viettää sun seurassa tuhannesti enemmän aikaa. Me ollaan ehkä molemmat sen verran poikamaisia, että yhdessä meistä tulee jostain syystä, vähän ristiriitaisestikin, ihanan tyttömäisiä. Ja mä pidän tyttöilystä ja oot ihan parasta tyttöilyseuraa! Lupaan tehdä kaikkeni, että tutustuttais paremmin!
18. On sääli, että sulla on musta ihan vääränlainen ensivaikutelma. Ja on sääli, miten alaspäin mua katsot, koska en mä oikeesti oo niin idiootti mitä annan joskus vaikuttaa. On typerää tuntea olonsa jotenkin typeräksi ihmisen seurassa, joka on monissa asioissa paljon typerämpi kuin mä. Hei, yritä olla avoin.
19. ;D Oot ihan ässä, pidän susta ihan luvattoman paljon! Vaikka välillä oonkin vähän outo ja vaikutan jotenkin poissaolevalta/vaivaantuneelta sun seurassa, ni oikeesti se ei tarkota mitään muuta, kuin että mä vaan oon vähän tällänen mä. Sunlainen ihminen on hyvä olla olemassa, tai elämä muuttuis tuhansia kertoja tylsemmäksi...
20. Kai meillä joskus oli jonkinlainen ystävyyskin kehitteillä, mutta jonnekin se hävisi. Vaikutat siltä, ettet pidä musta, vaikka toisaalta osaltani mä tiedän, että se on vaan osa sua. Ja se on just osa sitä osaa sussa, joka tekee susta niin hirveen kiehtovan, että tekisin paljon, jotta tutustuttais enemmän. Olis nimittäin sääli kadottaa noin hieno ihminen mun elämästä!
Saatan lisäillä jotain varsinkin noihin vikoihin, kun nyt tuli vähän kiire.
Mut, luv u guys!