IRC-Galleria

Parisuhde....
Haluttua, kaivattua,ihanaa...?
Yleensä ehkä... vai kuvitellaanko me vaan..

Eilen jouduin tilanteeseen jossa hämmennyin niin, etten tiennyt oliisiko minun pitänyt huutaa, itkeä vai ehkä nauraa.... Päätin aloittaa naurusta..

Olen ehkä "hieman" outo, myönnän sen, koskaan en ole itseäni lokeroinut täysijärkisiin.
Noh päätin sitten toteuttaa mielikuvaani, näkemystäni musiikista, en tavallaan saanut rauhaa, ennen kuin sain asian pois mielestäni...
Olin ylpeä saavutuksestani, ideoinnista ja totteutuksesta.


Mitä tekee mies? jonka pitäisi kannustaa ja tukea kaikessa?
Alkaa raivoamaan.....! Oikeasti....

tässä muutamama esimerkillinen lausahdus
-Joo kyl sul nyt toi mielenterveys taas heittää....
-Haluut viiltää kurkun itteltäs aukki vai?
-KUUNTELE mitä puhut, ei toi oo tervettä..
-Siä vaa kuuntelet örinää, ja sit mietit tollasii, oot siä masentunut?

Siis en voinut aluksi muuta kun nauraa, toivoin kai hänen pelleilevän..paskat..
Sit alko muuttua jo raivomiseksi minunkin osuuteni...

Yritin siinä sitten selittää, että olisin ehkä mieluummin ottanut vastaan jonkinmuunlaista palautetta...
ja eikö herra ymmärrä, että kyseessähän en ole MINÄ, vaan se on vain näkemys/tulkinta...

Aina ei vaan voi voittaa...

Käskin miehen olla sitten turpakiinni jos ei ole mitään kivaa sanomista, sillä en todellakaan ole tällähetkellä surullinen tai masentunut.. Mutta voisin olla, ihan vain tuon ihanan , rakkaan avomihen viisaiden (<--niin hän luulee)
sanojen takia....

Mutta nyt en jaksa harrastaa sellaista, on paljon taidetta toteutettavana..... ;)