IRC-Galleria

Äääh.... miten tässä nyt näin kävi?
Taasko joutuu sorittelemaan.. ja kukapas muu kuin minä itse o_o

Pyydänkin nyt anteeksi KAIKILTA joilla on sellainen tunne että minun pitäisi sanoa heille "Anteeksi"
Siltä ketä ärsytin, siltä ketä tahattomasti loukkasin, siltä kenet jätin huomiotta, siltä ketä satutin...
Ja sitten te jatkatte tuota listaa loputtomiin ja HYVÄKSYTTE tämän julkisen anteeksi pyyntöni. :)

PS: KIITOS ja Anteeksi

Sillon kun on omat asiat hyvin, niin pitääkö puuntakaanta lentää jonkun muun paskaa naamalle?
HÄH?
Ja vielä siinä määrin, että joutuu yö unensakin mennettämään...

Kiroilisin jos vain jaksaisin, huutaisin jos jaksaisin, itkisin jos jaksaisin...

Jaksan vain valvoa...aamuun....

Nyt voin sanoa että oon päässsy pois pohjalta,
elämä todellakin maistuu ja tuntuu elämältä eikä haahuilulta...

kohta 3vuotta ollaan etsitty sopivaa omakotitaloa sopivasta paikasta jonne voisi perheen perustaa, ottaa eläimiä ja missä miron ois hyvä kasvaa ja leikkiä. Ja nyt sellanen sitten löytyi...
lainalupaus on taskussa ja kaupat sovittuna, ellei mitään elämää suurempaa tässä tapahdu, niin ensikuussa sitten muuttopuuhiin...

Oon niin täpinöissäni ettei kukaan uskokkaan...
Tietysti meitä harmittaa se että neljä meitä oli sinne tarkoitus muuttaa asustelemaan...
Ja ehkä niin jonain päivänä vielä onkin.. <3
Piharakennukseen olisin halunnu lampaan ja kanoja...
mutta myönnetään että astmaatikolle se ei ehkä ole hyvä juttu...
joten kompromissiin jouduttiin ja aion hankkia kaneja.
Kissan ja koiran.

Kyllä maalla on mukavaa :D

Elämää....
Näillä näkymin pääsee elokuussa taas sanomaan itseään "sippolalaiseksi" *nauraa*

Menee hermot, ja ihan just...
Miro käyny nukkumaan yöllä 11-12 aikaa.... heränny aamulla 8-aikaan ja oli heti aamusta väsyny... kiukutellut, riehunut ja vastustaa päikkäreitä henkeen ja vereen...
EI jumalauta..... Myykää mulle pitkä pinna ja ÄKKIÄ, että selviän järjissäni tästä päivästä!

KIITÄN!

Siis voi ihanuus mitkä kasari kengät mä löysinkään tänään <3
Kaikessa kamaluudessaan ne ovat jopa ihanat...
Ne on punaiset, kiiltävät ja niissä on kultainen rusettikin :)
Kelpais varmaan sullekkin.....

Askel lähempänä tatuointia <3

Kolmas yö ilman unta, en pysty nukkumaan....
ei vaan voi sulkea silmiä, kun itku puskee väkisinkin ja suru valvottaa.
odotan hetkeä jolloin väsymys on jo niiiiiin sietämätön, että vain nukahdan.
Tuleehan se hetki eteen? Pakkohan sen on tulla...
Ihminen tarvitsee lepoa ja unta....

FACEBOOKISSA on nyt kertomus siitä kuinka kaikki tapahtui..
tänne en viitsinyt kirjoittaa, etten järkytä nuorempia käyttäjiä.

Käykää siis sieltä lukemassa tapahtunut...

Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.

Vielä joskus saan
siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?