IRC-Galleria

Flies with a broken wing, she's ever so graceful, so like an angel,
but I see, tears flow quietly.

The struggle she's seen this spring, when nothing comes dancing,
paying a handsome fee, and still she smiles at me.

And I can't take it, no I can't help but wonder...

Why do we sacrifice the beautiful ones?
How do you break a heart of gold?
Why do we sacrifice our beautiful souls?
Heroes of tales unsung, untold.

Sweet as an angel sings, she gives though she has none left but the last one, free, unhesitatingly.

And I am humbled, I'm a broken mirror, and I can't help but wonder...

Why do we sacrifice the beautiful ones?
How do you break a heart of gold?
Why do we sacrifice our beautiful souls?
Heroes of tales unsung, untold.

Why do we sacrifice the beautiful ones?
Why when they walk with love alone?
Why do we sacrifice our beautiful souls?
Just trying to find their way home.

The wonder of the world is gone I know for sure
All the wonder that I want I found in her

As the hole becomes apart I strike to burn
And no flame returns

Every intuition fails to find it's way
One more table turned around I'm back again

Finding I'm a lost and found when she's not around
When she's not around I feel it coming down

Give me what I could never ask for
Connect me and you could be my chemical NOW

Give me the drug you know I'm after
Connect me and you could be my chemical

When everybody wants you

When everybody wants you

Slow and
Everybody wants you
So
Slow and
Everybody wants your soul

Give me what I could never ask for
connect me and you could be my chemical NOW

Give me the drug you know I'm after
Connect me and you could be the chemical

You could be the chemical
You could be the chemical
You could be the chemical
You could be the chemical

Jos olisit nyt
lähelläni taas
laulaisit mulle
valheitas taas
kauniilla äänelläsi
en uskoisi sanaakaan
enää en uskoisi
vaan purisin huulesi verille
ja kertoisin kuinka rakastankaan


imperfektissä

Jos
sana jos
olisi sana kun

tekisin kaiken toisin

ja
jos ja kun
uuden mahdollisuuden saan

teen kaiken toisin

teen
kyllä

rakastan toisin
vihaan toisin

käännän mustan kaapuni nurin

Jos kommaat tähän "KERRO" niin kerron sulle mitä oikeesti ajattelen susta.

kaiken muun voin antaa

Mä istun himas sohval itse paholaisen kanssa,
taas kerran keskiyöllä taas mua tapaamassa,
se avas mun ranteen ja valutti verta viinilasiin,
se maisto sitä ja vinkkas sitten silmää,
toimiiko sopimus se kysy ja virnisti,
sen ihon alta liskon suomut pikkasen pilkisti,
sielun myyminen se on riskialtist duunii joten vastasin vaan "joo"
ja pidin sitten suuni kiinni, sait mitä halusit,
onks sul kaikki mitä tarttet,
se pisti ranteen umpeen tulevaa käyttöö varten,
mä nään sen öisin aina kerran vuodes,
paholainen osaa pitää sijoituksest huolen,
harkitsin hetken niinkuin pirun kaa tehdään aina,
ne sopimukset joit tehdään loppuillast perjantaina,
snadi laina, panoksen pisti paholainen,
tein sen kaiken saadakseni elämäni naisen

refrain:
Ne kaikki laulut missä meistä kerrotaan
ne missä rakkaus solmitaan jo taivaassa
se kaikki kaunis mitä täällä kaivataan
olet sinä

Taas uus vuos, taas uus viinilasi
niinku arvasit, demoni tuli takasin
mä olin aikoinaan samas paikas kun mun rakas
paras korttipakast, nyt ranne auki taas
paholaisen lipova kieli kysy taas mun sopimuksest
ja mä kertasin sille sen täydellisen kovituksen
kun se nainen tuli näyttävänä holleille
ja kaikki ihmiset heitti ylistävii kommenttei
mä sanoin vaan "jäbät ton kaa mä meen himaan"
enkä kerro mitä sinä yönä tää pudottikaan
lihava paholainen hiero yhteen käsiään
ja alko kesken kaiken muuttaa omaa väriään
oot saanut kaiken sen mitä sä vaan havittelet
naisen lapset rakkauden ja oikeen perheen
oliks se kaikki oikeesti sun sielus arvosta
ihan vitun helposti mä etin sitä kaikist paikoista

refrain

Vika vuos, vika viinilasi,
nyt ois aika mennä,
mä myin mun sielun se oli paholaisen kämmenellä,
se maisto viiniä ja sylkäs "Mitä oot menny tekemään?"
tää aine viinilasis ei maistu oikeelt vereltä,
mä kerroin et mä vein mun rakkaan aurinkoon,
vein sen kauas pimeydestä eikä piru voi mua estää,
mä halusin sen kylpevän valossa ikuisesti,
se hehku aurinkoa takas, teki mut taas vapaaks,
paholainen raivostu "et sä voi tehä mulle tätä"
sun veres maistuu valolta enkä mä voi juoda sitä,
sä olit mun, mä omistin sut mut sä oot liian ehjä,
enkä mä voi sitä estää enkä mitään tehdä,
niin paholainen hävisi ammottavaan helvettiin,
ja mä näin sen paikan kammottavan selkeesti,
kun aurinko nousi se ei päästänyt mua hukkumaan,
nuku vaan kulta, aurinko nousee aina